Perinteinen leiri, perinteisin menoin. Säätila vaihteli puuskaisesta tuulesta satunnaisiin sateisiin ja välillä paistoi aurinkokin. Parhaimmillaan nämä koettiin muutaman minuutin sisään. Liikkeelle lähdettiin torstaina, yöpyminen tehtäisiin Viljandissa kun leirille ei vielä päässyt. Tai olisi päässyt, mutta ilmeisesti vain ulkomajoitukseen. Tämä selvisi paikan päällä, kun tuttuja tapasimme.

Kouvolassa Sotkan katolle pakattiin kaksi suksilaatikkoa, johon ängettiin leiriteltta tarvikkeineen sekä makuupusseja yms. Perillä oli liinavaatteet talon puolesta, eli makuupussit olisi voinut jättää kotiin kun olisi asian etukäteen selvittänyt. Paksiin laitettiin painavampaa ja arempaa tavaraa, hyvä täyttöaste oli jo lähtiessä. Kouvolan suunnalta matkassa oli Esa (OH5KRQ), Aki (OH5MWZ) ja Hannu (OH5FP). Wille (OH5LEP) tulisi kyytiin terminaalissa. Toisessa autossa (ja myös eri laivalla...) matkasivat Jouni (OH2JIU) ja Arto (OH2JI). Muista seuramatkaajista ei tässä vaiheessa ollut vielä varmuutta.

Torstaina oli vielä hyvin lämmin päivä, joten lahdenylitys meni ulkosalla istuskellessa. Tallinnassa suuntasimme Sikupillin Prismaan, tarkoituksena oli mm. hankkia SIM-kortti leirin nettiyhteyksiä varten. Ei löydetty, mutta kuulemma asia olisi jo muutoin hoidossa. Suunta kohti Mäeküla Körtsiä, jossa niin ikään perinteinen ateria olisi odottamassa. Yllätyksenä kuulimme edellä matkaavalta Jounilta, että ruokakaupan tilalle oli tullut pizzeria ja kylttikaupan korvasi hampurilaisravintola. Olisi pitänyt ostaa kyltit edellisellä kerralla.

Viljandissa odotti pieni hotelli, joka ulkoa näytti isolta omakotitalolta laajennettuna majoituskäyttöön sopivaksi. Ei väliä, suihkullinen kahden hengen huone aamiaisella maksoi 50 €. Jouni ja Arto olivat odottelemassa kun saavuimme pihaan. Heillä oli yksityisempi majoitus hieman kauempana, oli kuulemma sangen idyllinen ja järvinäköalalla varustettu. Iltaruokailu tehtiin edullisesti paikallisessa Pappa Pizzassa, voi suositella. Iltaa istuttiin vielä majapaikan terassilla, aiempia reissuja muistellen ja nykyistä suunnitellen.

Tere tulemast Mellini Puhkekeskuse!

Juu, on se täynnä...

Perinne-eväs.

Perjantai 29.6.

Hyvin (?) nukutun yön ja aamiaisen jälkeen suuntasimme etelään ja kohti leiripaikkaa Karksi-Nuian kylässä. Haikaroita tähystettiin ikkunasta ajon aikana, samoin erilaisia tie- ja peltokulkineita. Perillä ennen Mellinin leirintäalueelle siirtymistä kävimme kaupasta elintarvikkeita. Leiripaikalle oli lyhyt matka, kirjauduimme sisään suunnilleen järjestysnumeroilla 15-19. Hetken pohdinnan jälkeen päätimme sijoittaa leiriteltan tapahtuma-alueen lähelle, koska siellä aikaa vietettäisiin eniten. Majoitusrakennukset olivat parin sadan metrin päässä, mikä nukkumarauhan kannalta olisikin hyvä juttu. Saimme käyttöömme ison huoneen, maksua meni 10 €/hlö/yö. Sangen edullista. Majoitusasiat hoiti edellisten vuosien tapaan Argo, ES6QC.

Leiriteltta rakentui sukkelasti, tämän jälkeen palasimme kylille lounastamaan ja hankkimaan vesikanistereita telttanarujen painoiksi. Jämäköitä keppejäkin olisi kyllä ollut tarjolla, nimittäin kotona. Paluu leiriin ja pikainen kierros tuttujen tapaamiseksi, joista toki suurin osa oli suomalaisia. Paikallisista tutuimpia olivat Arvo, ES2MC ja Jüri, ES5JR.

Leirille saapui myös Petri (OH2HGL) seurueensa kanssa. Autonvaihdon myötä viikonlopun aikana olisi mysö täytekakkukahvit taas luvassa. Leiriaseman pystytyksen hoitivat tutusti Jouni ja Arto, illan ja koko viikonlopun kohokohdaksi muodostui FT8-yhteys Baker Islandiin (KH1/KH7Z) 20 metrillä. Ilta eteni, poppi soi ja porukalla istuskeltiin ja muisteltiin mm. aiempia leirejä. Sitkeimmät valvoivat jonkin matkaa lauantain puolelle, majoitusrakennuksessa Bio Mellini tarjoili Johnny English 2 -leffaa. Stream tuli läppäristä ja kuva näytettiin lakanalle ison kännykän kokoisesta projektorista. Tekniikka kehittyy!

Leiri valmiina.

Tämän kesän "leiripaidat"!

QSO confirmed.

Jouni esittelee leiriasemaa Hannulle, Arto ja Vesa taustalla.

Siellä se leiri on.

Bio Mellini!

Lauantai 30.6.

Heräämistä kuka milloinkin, aamiaista maun mukaan. Leirin viralliset avajaiset alkoivat klo 11, tervetuliaispuheen piti eestiksi ja englanniksi tuore puheenjohtaja Kristjan, ES7GM. Leiriläisiä oli kaikkiaan kirjautunut 201, joista suomalaisia liki 30. Avajaisten jälkeen seurasi palkintojenjakoa, ja erilaisia pyttyjä ja diplomeja oli iso pöytä pullollaan.

Leirisoppaa oli tajolla iltapäivän alkupuolella, tämän jälkeen pieni ryhmä lähti pikakäynnille Latvian puolelle koska se oli sopivasti lähellä. Ei kuitenkaan tuliaisostoksille Valgaan, vaan paljon lähemmäs liki nimettömään paikkaan. Rajalla odotti kaupppakeskusten sijaan vuonna 1989 järjestetyn Baltian ketjun muistomerkki. Vaikuttava tapaus, josta itsellä ei ollut aiempaa muistijälkeä. Retkeltä palattuamme leirissä tarjoiltiin Petrin toimesta autokakkua. Hyvää oli, taas kerran.

Liikaa ei sopinut syödä, sillä alkuillasta tarjolla oli järjestäjien toimesta ES100 -juhlakakkua ja kuohuviiniä. Viron sadan vuoden kunniaksi tämä vuoden helmi-maaliskuussa oli 15 aseman voimin saavutettu 162 395 (!!!) yhteyttä HF:llä. Tästä lisää ES100 -sivuilla. Illan edetessä oli myös luvassa köydenvetoa, tällä kertaa voitto jäi Viroon. Ehkäpä revanssi ensi vuonna?

Lauantaille oli vielä saunomista (tnx Arto, OH2JI ja Simo, OH6HRX) ja illanviettoa porukassa, sekä myöhemmin Rogue one -leffa (Star Wars spin-off) majoituksessa. Hyvää yötä.

Arvo, ES2MC, lausui ensimmäiset sanat leirin avajaisissa.

Leiriväki kuulolla.

Moottoroitu sohva! Ei ihan yhtä nopea kuin Maxwell Smartin toimistopöytä...

Aive, ES2YW, yksi ES100-operaattoreista leikkaamassa juhlakakkua.

Munaputru eli munakas täytti vatsan aamuisin.

Sunnuntai 1.7.

Useammalle tunnille ajoittuvaa heräämistä, itse osuin kioskille juuri kun munakas oli valmistunut isolla pannulla. Oli suunmukaista, eilinen annosteltiin lämpöpadasta ja se oli jo viileämpää. Pikkuhiljaa aloitettiin leirin purku, kun porukkaa oli sopivasti paikalla. Roskat lajiteltiin ja säkitettiin yhteiseen keräyspisteeseen toimitettavaksi, ilahduttavasti sama menettely oli laajalti muillakin käytössä.

Ollen paluulautatkin eri aikaan eri ryhmillä, tapahtui leirialueelta poistuminen useassa erässä. Majoitus- ja saunaisäntä Argo sekä yleismies Arvo käytiin vielä kiittelemässä ja suuntasimme kohti Tallinnaa. Jounilta saimme matkan aikana tiedon, että seuraava leiri olisi todennäköisesti Raplan suunnalla. Kahdelle kulkijalle se olisi juhlavuosi, ensimmäinen käynti oli vuonna 1999 ja yhden väliin jääneen leirin takia 20. leiri kummallekin.

Paluumatkan lounas tutusti Mäekülä Körtsissä ja pienen paluuruuhkan mukana suuntana satama. Sataman kaupoista sen verran tuliaisia kun takakonttiin mahtui ja sittenpä jonoon. Paluumatkalle oli paalupaikka, joudutti mukavasti Katajanokalta pois pääsyä. Laivasta otettiin edullinen hytti, niin pääsi käymään suihkussa ja oikaisemaan hetkeksi. Helsingistä Kouvolan suuntaan oli melko hiljaisia matkustajia.

Kuvia hieman isompana ja lisää täällä.

Kiitokset koko porukalle, ensi kesänä uudestaan!

Esa, OH5KRQ