Tervehdys.

Menneenä viikonloppuna Heimariin kokoontui Vapaaehtoisen pelastuspalvelun eli Vapepan valmiuspäälliköt, järjestöjen edustajat ja maakuntien luottamushenkilöt. Ohjelmassa oli mm. Itä-Suomen Aluehallintoviraston tervehdys, katsaus sähköverkon nykytilaan, kehitykseen ja toiminnan varmistamiseen, miehittämättömien lentolaitteiden käyttömahdollisuuksiin Vapepassa, Suomen Meripelastusseuran kokemuksia koordinaatiojärjestönä olemisesta, vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan sekä kuntien jatkuvuudenhallinnan KUJA-projektin infoa.

Alla muistiinpanot tapaamisesta, mahdolliset kirjoitus- ja asiavirheet ovat allekirjoittaneen tekosia. Suuri osa testistä on kirjoitettu kiireessä, joten jälki on sen mukaista.

Tärkeitä päivämääriä loppuvuodelle 2015:

  • Vapepa-foorumi Lappeenrannassa 28.-29.11. Osallistujakysely tulossa.
  • huomionosoitushakemukset keskustoimistoon 15.10. mennessä, käsittely ns. virkatienä (järjestö -> paikallistoimikunta -> maakuntatoimikunta -> keskustoimisto)

2015-05-23%2008.47.54.jpg

Vapepan liput liehuivat komeasti Heimarin mastoissa.

Lauantai 23.5.2015

Heikki Väätämöinen toivotti osallistujat tervetulleeksi ja antoi puheenvuoron AVI:n ylijohtajalle Elli Aaltoselle.

Aaltonen esitteli lyhyesti virastonsa ja toimialaansa. 22.5. presidentti myönsi viisi hengenpelastusmitalia, yksi tuli Savon alueelle Heinävedelle 12-vuotiaalle Niko Karvoselle (Iltalehden artikkeli). Niko oli toiminnallaan pelastanut avantoon pudonneen hengen.

Öljyntorjunnan harjoittelu ja kouluttautuminen sisävesillä on etenkin Saimaan alueella tärkeää, Mikkelissä oli äsken aiheeseen liittyvä infotilaisuus.

Sisäinen turvallisuus on iso teema viranomaisten puolella, vapaaehtoispuolellakin tätä on vaihtelevasti eri alueilla aloitettu. Tavoitteena on, että kyliin saataisiin koulutetut ns. turvallisuusvastaavat jotka tietäisivät mistä paikallisesti saadaan apua ja resursseja esimerkiksi silloin kun viranomaisten apu on kaukana. Mm. Kontiolahdella toiminta on jo käytössä. Projektiin on haettu EU-rahoitusta.

Vapepan teema kuluvalle vuodelle on viranomaisyhteistyö. Aaltosen mielestä olisi hienoa, jos viranomaiset viettäisivät vastavuoroisesti vapaaehtoisyhteistyön teemavuotta. Aaltosen puheenvuoro pdf-muodossa: linkki.

Heikki kiitti Aaltosta ja luovutti hänelle Vapepan 50-vuotishistoriikin AVI:n käyttöön.

Seuraavaksi puheenvuoron sai keskustoimikunnan puheenjohtaja Hannele Pokka, joka ensimmäiseksi toivotti erittäin tervetulleeksi ajatuksen viranomaisten teemavuodesta vapaaehtoisyhteistyöhön liittyen.

Vapepan tunnettuus poliisissa on hyvä mutta edelleen parantamisen varaa on pelastus- ja sosiaalitoimen suuntaan.

Sisäisen turvallisuuden ja kylätoiminnan kehittäminen on tärkeää. Suomessa on noin kymmenen kasvukeskusta, joissa ei juuri ole ongelmia viranomaisten saatavuudessa. Kasvukeskusten ulkopuolella asuu paljon ihmisiä ja monesti viranomaiset ovat kaukana kun apua tarvitaan. Kylien verkoston ja toiminnan tietoonsaattaminen myös Vapepan suuntaan vaatii kehittämistä, pitäisikö aiheesta käynnistää projekti?

Vapepasta kiinnostuneelle ihmiselle pitäisi olla esim. verkossa saatavilla kattava tietopaketti (kirjoittajan huomautus: itseopiskelupaketti?) Vapepasta, jotta kurssille ja/tai harjoitukseen tultaessa asiat olisivat valmiiksi jo tutumpia. (kirjoittajan huomautus: tätä ajatusta tukee peruskurssien muutos yksipäiväiseksi, johon sisältyy verkko-opiskeluosio ennen lähikoulutusta).

Öljytorjunnan tarve on aiemmin ollut lähinnä merialueilla mutta tänä päivänä toiminta siirtyy usein myös rannoille ja  sisävesille. Tänä vuonna on tarkoitus edistää tietoisuutta öljyntorjunnasta.

2015-05-23%2009.24.06.jpg

Puheenjohtaja Hannele Pokka toi terveisensä tapaamiseen.

Heikki Väätämöinen:

Maakuntatoimikuntien puheenjohtajat, viranomaiset ja kuntien edustajat olisi hyvä saada saman pöydän ääreen keskustelemaan sisäisen turvallisuuden edistämisestä.

Tauno Bräysy:

Kannatan vapaaehtoisyhteistyön teemavuotta viranomaisille. Oma pesti puheenjohtajana päättyy, eli ensi keväänä paikalla on joku toinen mutta toivottavasti tapaamiset Heimarissa jatkuvat.

Mikko Niemi, SLPS:

Pirkanmaalla oli 22 kunnan valmiusharjoitus, jossa 21 kunnassa oli yhteisesti esillä pelastuslaitoksen, puolustusvoimien ja Vapepan osastot. Tämä avasi silmiä kuntien suuntaan Vapepan resursseista.

Heikki Väätämöinen, 2014 kuulumisia:

Vuonna 2014 tehtävistä noin 55 % tuli poliisilta, noin neljäsosa oli ensihuoltotehtäviä ja noin viideosa valmiushälytyksiä.

SPEK:n saatavuus- ja käytettävyyskysely tuotti mm. seuraavia tuloksia:

  • keski-ikä korkea
  • rekrytoinnin tarve, pysyvyys
  • toiminnan ja tekemisen motivaatio

Viranomaisyhteistyö:

  • poliisin ja rajavartiolaitosten luottamus hyvä
  • pelastuslaitoksissa tunnettuus on alueellista, tavoitteena valtakunnallisesti yhteiset pelisäännöt

Näkyvää ja kuuluvaa:

  • OHTO: hälyttäminen, raportointi ja resurssit
  • Facebook (ja Twitter): nykyaikanen, ajantasainen ja positiivinen imago
  • apuna siellä missä tarvitaan, mm. Jämijärvi, Kouvola, Teuva, Tornio jne
  • sitoumuksia ja tukea: kuntien jatkuvuus KUJA, ESPL/Suorituskyvyn määrittely, öljyntorjuntahanke

KTK linjaus 2015: Viranomaisyhteistyön teemavuosi. Mikä teemaksi vuodelle 2016? Sisäinen turvallisuus?

Kehitystä: OHTO käyttöön! Haaste kaikille toimikunnille ja hälytysryhmille. Tavoite 80 % hälytysryhmistä OHTO:ssa 2016 loppuun mennessä.

Ajankohtaista 2015:

  • Tampere 4.-6.9. Kokonaisturvallisuusmessut
  • Barents Rescue 28.10.-2.11. Kittilässä
  • Valtakunnallinen Vapepa-foorumi 28.-29.11 Lappeenrannassa Maasotakoululla, ilmoittautuminen avataan hyvissä ajoin
  • syksyllä ilmestyy painettu Vapepa-info
  • Pirkanmaan pelastuslaitoksen naisensihoitajien kalenteri 2016, tuotto Vapepan hyväksi. Lisätietoa mm. Facebook-ryhmästä ja osoitteessa http://naisensihoitajat.fi/.

Verkoston tila -kysely 2014:

  • sisäinen kysely aktiivisille Vapepa-toimijoille
  • 462 vastausta, 29 järjestöä (lähes kaikki hälytysjärjestöt mukana)
  • suurimmat vastaaja SPR 31 %, SLPS 12 %, SPKL + PEKO 18 %
  • tietoa Vapepasta lähinnä verkkosivujen ja tapahtumien kautta, myös puskaradio tärkeä
  • tietoa etsitty koulutuksista, tapahtumista ja materiaaleista
  • toiminta aktiivinta hälytysryhmäläisillä
  • Vapepan toiminta koetaan erittäin tärkeäksi ja viranomaistoimintaa tukevaksi, mutta mm. avoimuutta ja näkyvyyttä tulee lisätä

Sähköverkon nykytila, kehitys ja toiminnan varmistaminen

Arto Nieminen, tj
Suur-Savon Sähkötyö Oy

2015-05-23%2011.47.32.jpg

Arto Nieminen kertoi myrskyjen vaikutuksesta sähköverkon toimintaan.

Sähkömarkkinalaki velvoittaa verkonhaltijaa mm. seuraavasti:

  • laadittava varautumissuunnitelma ja osallistuttava valmiussuunnitteluun
  • toimittava yhteistyössä mm. kuntien ja viranomaisten kanssa häiriöiden poistamiseksi
  • osallistusttava tilanekuvan luomiseen viranomaisille
  • järjestettävä valvomoonsa erillinen viestiyhteys

Eino-myrsky 17.-21.11.2013

  • n. 60 000 asiakkaista alussa ilman sähköä
  • muutamassa tunnissa saatiin puolitettua, yöksi tauko ja teiden "siivousta"
  • verkkoyhtiöt eivät saa käyttöönsä viranomais- eikä vaaratiedotteiden lähettämistä, nyt kaupallinen systeemi käytössä
  • myrskyssä työskentely oli vaarallsita kovan tuulen ja kaatuvien puiden vuoksi
  • naapuriapu ja ylityökiintiön täyttyminen söi resursseja
  • pehmeä maaperä hidasti liikkumista, kalustoa jäi kiinni

Tapaninpäivän myrsky 26.12.2011

  • hyvin ennustettu
  • pahimmillaan 22 000 asiakasta ilman sähköä
  • voimakkaimmin Mikkelin ympäristössä, Mäntyharjun, Pertunmaan, Ristiinan, Hirvensalmen, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueilla
  • noin 3 000 km 20 kV verkkoa häiriössä
  • seuraavana aamuna alle 200 asiakasta sähköttä

Hannu 27.12.2011

  • 44 400 asiakasta keskeytyksessä, 7 000 km 20 kV verkkoa pimeänä
  • konsernissa julistettiin hätätyö 27.12. klo 22 ja 29.12. klo 24 väliseksi ajaksi
  • 2 kpl tarkastushelikoptereita
  • 100 asentajaa töissä
  • 30 metsuria
  • Etelä-Savon pelastuslaitos pyysi Vapepan apuun, 70 henkilöä selvitti vikapaikkoja
    • Vapepa sai kiitosta täsmällisestä ja hyvin johdetusta toiminnasta
  • 26 tunnissa alle 3 000 asiakasta sähköttä

Onnistumisia:

  • suurhäiriösuunnitelma auttoi toiminnan äynnistämisessä
  • tiedustelu -> tilannekuva -> korjaussuunnitelma
    • Vapepa mukana tiedustelussa virallisesti ensimmäistä kertaa
  • oma viestiverkko ja radiopuhelin toimivat
  • uusitut paperikartat tulivat tarpeeseen
  • navigaattorit käytössä
  • ei työtapaturmia

Tärkeää:

  • tiedottaminen
  • toimivat tietojärjestelmät
  • hyvät viestiliikenneyhteydet
  • tuotannon/resurssienohjausjärjestelmät kunnossa (asentajat, metsurit, konekuljettajat)
  • materiaali- ja varustehuolto
  • yhteistyö viranomaisten ja kuntien kanssa

Lumikuormat 2012:

  • myrskyjä hankalampi mm. pitkäkestoisuuden vuoksi
  • noin 10 000 - 15 000 asiakasta useita päiviä ilman sähköjä
  • ongelmapuiden ennustaminen esim. kesällä käytännössä mahdotonta, hankala ennakoida
  • 5 000 km 20 kV siirtoverkkoa häiriöalueella
  • pahimmillaan 17 000 asiakasta ilman sähköä
  • Maasotakoulusta ajoneuvokalustoa
  • osa vanhuksista evakuoitiin sähkökatkojen takia
  • noin 2 vrk aikana tilanne hallinnassa
  • 130 asentajaa ja kymmeniä metsureita töissä, kolme helikopterisahaa siivosi linjoja

Tulevaisuus:

  • seuraavan myrskyn voima ja vaikutusalue voi olla tuplasti Hannun laajuinen
  • seuraava pahempi myrsky voi olla talvella (pakkanen, lämmitys ym)
  • Suomessa on varauduttava kantaverkon kaatumiseen

Varautuminen:

  • kaapelointi ja päällystetyt ilmajohdot
  • tienvarteen rakentaminen
  • hajautettu suojaus
  • kauko-ohjattavat erotinasemat
  • kevyt 110/20 kV sähköasema

2015-05-24%2012.51.54.jpg

Käyttöönottoa odottava kevyt 110/20 kV sähköasema VT15-varrella Mäntyharjulla.

Keskustelua:

  • vapaaehtoisten käytöstä sähkövikojen etsinnässä on pidetty muutama info-tilaisuus, materiaali tullee jakoon tuonnempana
  • kaikki mukana olevat siviilihenkilöt ja heidän kalusto pitää erikseen vakuuttaa
  • koulutus ja harjoitus Mikkelin seudulla, jossa Vapepa mukaan? Kannattaa järjestää yhteistoimintaharjoitus joka palvelee kaikkia osapuolia (verkkoyhtiöt, viranomaiset, Vapepa, kunnat yms)
  • korvaukset häiriötilanteissa? Ihmisillä omavalvontavelvollisuus, ei voi esim. jättää kesäpaikkaa valvomatta ja saada korvauksia jäätyneistä vesiputkista
  • tulevaisuuden ajatuksena lakimääräys, uusiin ja nykyisiin kiinteistöihin velvoite suunnitella varavoiman käyttö ja hankkia mahdollisuus varavoimalaitteen liittämiseen

Arton luonteva ja selkeä esitys sai kunnon suosionosoitukset. Myös Artolle luovutettiin Vapepan 50-vuotishistoriikki.

(kirjoittajan huomautus: Esityksen aikana Suur-Savon Sähkön alueella oli myrskyn takia enimmillään noin 2 000 asiakasta ilman sähköä, määrä pieneni huomattavasti päivän aikana. Valtakunnallisesti myrsky pyyhkäisi päivän aikana Suomen läpi suunnilleen Etelä-Pohjanmaalta Kainuuseen, sähköt oli poikki pahimmillaan kymmeniltä tuhansilta asiakkailta).

Miehittämätön ilmailu ja Vapepa
Ari Nissinen ja Arto Hussa

2015-05-23%2012.03.36.jpg

Ari Nissinen ja Arto Hussa.

Pirkanmaalla tutkittu UAV-laitteiden käyttömahdollisuutta Vapepan toiminnassa

Miehittämätön ilma-alusjärjestelmä (RPAS = Remotely Piloted Aircraft Systems)

  • miehittämätön ilma-alus ja hyötykuorma
  • kauko-ohjaus
  • ohjaus- ja seurantajärjestelmä
  • lentoonlähtöjärjestelmä
  • laskeutumisjärjestelmä
  • kuvavastaanotinjärjestelmä
  • huolto- ja tukijärjestelmä

Mistä ei juurikaan puhuta:

  • onko muilla käytössä?
  • vikoja, ongelmia?
  • rajoitukset lämpötiloissa ja säässä
  • maksimi tuulikuorma
  • myönnetyt hyväksynnät ja sertifikaatit
  • hätätilannelogiikka
  • virheraportointi ja mitattu vikavälitiheys
  • lentotoimintakäsikirja, mistä tätä ajetaan?
  • toiminta GPS:n ja ohjausyhteyden katketessa

RPAS-kategorioita useita, mm. painon, toimintakorkeuden -etäisyyden ja -ajan sekä hintaluokan mukaan

Kalustoa:

  • kuvauskopterit: alle 10 kg, alle 30 min toiminta, HD-kuvaus, IR-sensori, 10 000-20 000 €
  • kuluttaja-tason kopterit: alle 2 kg, 20 min toiminta, HD-kuvaus, 12 Mpix still-kuvaus, 1 000-2 000 €
  • kiinteäsiipiset: alle 3 kg, 30-60 min, 10-15 Mpix still, 500 € ->

Pyöriväsiipinen vs kiinteäsiipinen, kopterin ominaisuudet:

  • helppo laskeutua ja nousta
  • hidas ilmanopeus ja lyhyt toiminta-aika
  • enemmän mahdollisuuksia hyötykuormaan

Mahdollisia käyttötapoja Vapepassa

  • vaikeasti tavoitettavien alueiden etsintä
  • haravointi, ei poissulkeva etsintä
  • kohdehenkilöiden etsintä maastossa lämpökameralla
  • kartoitus ja reittitiedustelu johtamisen avuksi
  • tilannekuvan muodostaminen viranomaisille
  • koulutuksen tukeminen, esim. etsintäalueen tai etsintäketjun kuvaus

Katsottiin video, jossa 25 m korkeudella kuvattuna n. 6 ha hakkuuaukealla tummiin pukeutuneen paikallaan olevan henkilön tunnistaminen ei ollut helppoa. Puustoalueella lähes mahdoton löytää paikallaan olevaa henkilöä.

Tavoitteita Vapepa-toiminnassa:

  • RPAS-toiminta on ilmailua: on vastuuta ja lakeja
  • laadukasta ja turvallista: poliisi luottaa
  • turvallisuuskulttuuri: myönnetään virheet ja opitaan
  • dokumentoitua: lentopäiväkirja
  • kiinteä osa etsintäorganisaatiota: saatavuus, kommunikaatio EJOPA:an
  • koulutetut toimijat: Vapepa-johtajat, maastojohtajat, operatiivinen RPAS-jenilöstö
  • kerätyn aineiston käsittely ja analysointi: kuvantulkintakoulutus
  • turvallinen ja asianmukainen tiedonkäsittely: tietosuoja
  • vakuutukset ja korvausvastuut: vastuuvkuutus ilma-aluksille
  • sovittu toimintamalli, koulutus ja järjestelmällinen toiminta

Lainsäädäntö:

  • Trafi on antanut RPAS-määräysluonnoksen lausuntokierrokselle, Vapepan kommentointia odotellaan
  • määräys tulee käsittelemään miehittämätöntä ilmailua Suomessa, viranomaisille löyhät raamit ja siviileille selkeät rajoitukset
  • Trafille esitetty kysymyksiä, suhtautuminen positiivista
  • tulkintakysymyksiä

Havaintoja:

  • Vapepa-toiminta on miehittämätöntä ilmailua, ilma-alukset rekisteriin merkittyjä
  • yötoiminta mahdollista viranomaistehtävissä, viranomaisen luvalla
  • pätevä ohjaaja, koulutus lisää viranomaisen luottamusta
  • toiminta näköetäisyydellä (150...500 m)
  • lennätys väkijoukon tai asutuskeskusten tiheän osan yläpuolella kielletty
  • Trafi voi hakemuksesta myöntää poikkeuksia yllättävissä ja kiireellisissä tilanteissa ja ajallisesti rajattujen toiminnallisten tarpeiden vuoksi

RPAS osana etsintätehtävää (case esimerkki)

  • pieni RPAS-järjestelmä tukeutuu joukkoihin etsintäalueella
  • lentoturvallisuuden ylläpitäminen, ml. kauko-ohjauspaikka
  • johtaminen ja kommunikointi EJOPA:n kanssa
  • tarkoituksenmukainen lentäminen
  • kuvadatan analysointi, voisi olla muualla kuin etsintäpaikalla (turvallinen web-yhteys)
  • tehokas maastotoiminta (kauko-ohjauspaikkojen tiedustelu, havaintojen varmistaminen, pelastaminen)
  • toiminta lento-onnettomuustilanteissa (alkusammutus, tutkinnan turvaaminen)

Jalat maassa - pää pilvissä...

Ongelmia:

  • toiminta-ajat lyhyitä
  • vaihteleva kalusto
  • vain näköetäisyydellä
  • määräykset ei yksiselitteisiä
  • operatiivinen toimintakonsepti puuttuu
  • kulisseissa keskustellaan

Tehtävää:

  • koulutusjärjestelmä, joukkojen koulutus
  • viranomaisyhteistyö
  • operatiivisen konseptin luominen
  • reaaliaikainen kuvansiirto salattuna johtopaikalle
  • kuvamateriaalin analysointi etänä
  • kuvamateriaalinen asiallinen ja laillinen käyttö

Esimerkkejä koulutus- ja tutkinta-aiheista

  • teoriakoulutus
  • toiminta kauko-ohjauspaikalla
  • partiotoiminta maastossa
  • lentotoiminta
  • kuvatiedustelu

Pihalla oli esitys RPA:n käyttökuntoon laittamisesta ja lentoonlähtöalueen valmisteluista. Voimakas puuskittainen tuuli esti varsinaisen lentonäytöksen.

2015-05-23%2014.21.14.jpg

RPA lähtökunnossa ja pilotti valmiina. Ari Nissinen esittää oikean asennon koneelta suojautumiseen.

Koordinaatiojärjestön kokemuksia Vapepa-yhteistyöstä

Jari Piirainen, tj
Suomen Meripelastusseura ry

SMPS:

  • perustettu 1897
  • 65 meri- ja järvipelastusasemaa, 57 jäsenyhdistystä
  • 1 400 aktiivista vapaaehtoista meripelastajaa
  • 150 pelastusalusta
    • ympärivuorokautinen valmiuden ylläpito sitoo vuosittain 730 henkilötyövuotta
    • arvo noin 35 M€
  • 21 000 jäsentä
  • budjetti 2014 noin 3,5 M€
  • päärahoittaja RAY (n. 60 %)

2014 tuloksia:

  • 1 613 hälytystä
  • 3 282 ihmistä sai apua, 33 pelastettiin menehtymiseltä
  • tehtävien kasvu 149 kpl edellisestä vuodesta
  • 546 kpl valistus- ja turvavenetehtäviä
  • seuran vapaaehtoisyksiköt hoitaa noin 3-35 % kaikista vesialueiden pelastus- ja avustustehtävistä

Toiminnan muutokset:

  • tehtävät Pohjanlahdella ja Suomenlahdella lisääntyneet viranomaistoiminnan vähennyttyä
  • ennaltaehkäisevän toiminnan lisääntyminen

Koordinaatiojärjestön kokemuksia:

  • rooli on vielä hakusessa
  • teemme Vapepa-työtä joka tapauksessa "itsenäisesti"
  • mukana keskustoimikunnassa, työvaliokunnassa ja maakuntatoimikunnissa

Rooli Vapepassa?

  • meri- ja järvipelastustoiminta monessa tapauksessa vierasta muille paikallisille toimijoille
  • Vapepan organisaatio ei ole hahmottunut kunnolla
  • alueellisia eroavuuksia yhteistyön ja yhteistoiminnan sujuvuudessa

Maakuntatoimikunnan rooli meripelastustoiminnan kannalta?

  • osallistuminen kokouksiin vaihtelee
  • mitä kokouksissa päätetään, linjataan tai sovitaan?
  • valmiuspäälliköiden rooli SMPS:n paikallisyhdistysten suuntaan?
  • mahdolliset yhteiset tehtävät tuovat omia haasteitaan mm. erilaisten sopimuskäytäntöjen vuoksi
  • edustajien tuntuma on, että Vapepa-toiminta keskittyy maalla tapahtuviin avustustehtäviin (mm. toimintakertomukset yms)
  • kuinka paljon yhteisharjoituksia, joissa mepe mukana?

Mitä tehdä?

  • yhteisiä harjoituksia lisää
  • valmiuspäälliköiden aktivoituminen SMPS:n yhdistysten suuntaan
  • toimintasuunnitelmat ja -kertomukset pitäisi koota eri tavalla -> kaikki Vapepa-toiminta kirjattaisiin mukaan tasavertaisesti
  • olemme mielellämme mukana, mutta selkeyttä voidaan lisätä

Keskusteltiin myös Vapepa-koordinaation rahoituksesta, aiheeseen palattaneen tuonnempana.

2015-05-23%2014.59.07.jpg

SMPS:n toimitusjohtaja Jari Piirainen.

OHTO-toiminnanohjausjärjestelmä
Eero Sario, SPR Keskustoimisto


 

Järjestelmä on käyttöönotettavissa vaikka heti, käytännössä kesän jälkeen.

Mitä uutta:

  • mobiilikäyttö
  • ryhmän kaikkien jäsenten tiedot käytettävissä (nyt: kolme hälyttäjää)
  • ryhmänjohtaja/yhteyshenkilö voi ylläpitä ryhmän tietoja ja jäseniä
  • vapaaehtoisten koulutustiedot
  • SMS-hälytys
  • paremmat raportit
    • myös järjestökohtaiset

Hälytysjärjestelmä ja -järjestelyt

  • SMS-pohjainen järjestelmä
  • ei ota kantaa viranomainen-valmiuspäivystäjä -yhteyksiin
  • listaa oletusarvoisesti lähimmät ryhmät huomioimatta toimikuntarajoja
  • mahdollisuus listata ryhmät osaamisen perusteella
  • käyttöönotto:
    • lyhentää hälytysviivettä
    • helpottaa keikkaraportointia
  • kulut ja laskutus

Hälytysmallin kehitys:

  • nykyisessä mallissa hälytys soittamalla päähälyttäjille, jotka hälyttävät omat ryhmänsä ja ilmoittavat tulijoiden määrän
  • 100 henkilön hälyttäminen + kuittaus mukaantulosta voi kestää yhteensä jopa tunnin
  • jatkossa SMS-hälytys OHTO:n kautta, kuittaus tekstiviestillä -> saatavuustieto jopa viidessä minuutissa

Vastuuut, oikeudet ja roolit

  • päiivtysoikeudet viety mahdollisimman alas -> työkuorman tasaaminen
  • johtosääntö, henkilötietolaki ja rekisteriseloste
  • yksittäinen Vapepa-henkilö saa päivittää omia tietoja
  • ryhmän vetäjä/yhteyshenkilö ssaa päivittää oman ryhmän tietoja
  • toimikunnan luottamushenkilöt: oman alueen toimijat
  • valmiuspäivistäjä, Vapepa-johtaja, Vapepa-sihteeri:, valmiuskouluttaja: oman alueen ryhmät ja jäsenet
  • valmiuspäällikkö: koko Suomi

Koulutustarpeet, käyttäjätuki

  • helppokäyttöinen
  • keskeisimmät koulutettavat tahot:
    • valmiuspäivystäjät ja Vapepa-johtajat (hälytysjärjestelmä ja keikkaraportointi)
    • hälytysryhmien yhteyshenkilöt ja paikallistoimikuntien luottamushenkilöt

Aikataulu:

  • aloitetaan kesälomien jälkeen
  • tavoite: 80 % ryhmistä OHTOssa 2016 loppuun mennessä

Jatko:

  • keskeisimmät toiminnot toteutettu
  • hyviä ja hyödyllisiä jatkokehityskohteita runsaasti
  • lisää ideoita tulossa
  • rahoituslähteet?
  • ylläpito edullista

Lisätietoa: http://vapepa.fi/ohto

Kysymyksiä:

  • SMS-hälytys: ennakko, varsinainen hälytys ja peruutus? Onnistuu!
  • käyttäjätunnusten jako? elokuun puolivälin jälkeen
  • hälytys isolle alueelle? Haku esim. kunnan nimen mukaan ja ryhmien poiminta
  • mitä jos OHTO ei käytettävissä? Paperilla tulostettuna OHTO:sta lomakkeita
  • tietoturva? hoidossa!

2015-05-23%2017.19.10.jpg

"Hälyttäminen on helppoa!", lupaa Eero Sario.

Maakuntatoimikuntien puheenjohtajat kokoontuivat vielä omaan kokoukseensa ennen saunaa ja iltapalaa. Kokouksessa keskusteltiin mm. uusien puheenjohtajien koulutus- ja perehdytystarpeista. Päätettiin, että pyritään joka toinen vuosi järjestämään koulutus jonkin muun tapahtuman yhteyteen (esim. Vapepa-foorumi). Lisäksi esim. valmiusavausten yhteydessä voisi tarvittaessa pitää erillisen koulutus/info-osan puheenjohtajille.

Keskusteltiin myös uusiutuneesta Vapepa-liivistä, joka on tulossa verkkokauppaan. Uutta on hieman tukevampi rakenne säädettävillä kylkinauhoilla ja runsaammilla taskuilla. Vapepa-logon käytöstä oli myös puhetta, Vapepan graafinen ohjeistus löytyy verkkosivulta (http://www.vapepa.fi/vapepan-graafinen-ohje).

Saunan löylyissä ja iltapalan aikana päivän aiheita käytiin vielä vapaamuotoisemmin läpi.

Sunnuntai 24.5.2015

2015-05-24%2007.37.31.jpg

Sunnuntaiaamu valkeni huomattavasti eilistä tyynempänä.

Öljyntorjunta
Heikki Väätämöinen

Katsoimme videon mittavan öljyonnettomuuden uhasta Itämerellä. Suomenlahden merikuljetusten määräksi 2015 arvioidaan yli 200 miljoonaa tonnia (1995: 20 miljoonaa tonnia). Vapaaehtoisilla on merkittävä osuus onnettomuuksien vaikutusten pienentämisessä. Kolmannen sektorin osallistumista ei nykyisellään ole suunniteltu kokonaisvaltaisesti, ei ole yhteistä toimintamallia ja suunnitelmat on liian yleisellä tasolla. On huomioitava myös järjestäytymättömien kansalaisten osallistuminen, kuka koordinoi?

Tavoitteena yhtenäinen toimintamalli:

  • kesto 9/2014-2015, rahoitus Reijo Rautauoman säätiön kautta
  • tavoitteet:
    • toimintamalli vapaaehtoisten ja viranomaisten välille
    • koulutussuunnitelma
    • pilotti Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa
    • lisätään vapaaehtoisten tunnettuutta
    • valtakunnalisuus
    • julkinen näkyvyys
    • jatkorahoitus ensi vuodelle toimintamallin ja koulutusten jalkauttamiseen

Lisätietoa: Reita Waara, reita.vaara at spek.fi
http://www.spek.fi/Suomeksi/Kehittaminen/Oljyntorjunta

Vapaaehtoisten ja järjestöjen rooli öljyntorjunnassa
Eila Siira, SPR valmiuspäällikkö

2015-05-24%2009.44.48.jpg

Kaakkois-Suomen valmiuspäällikkö Eila Siira esitteli Vapepan roolia öljyntorjunnassa.

Vapepan mahdollisia tehtäviä öljyntorjunnassa:

  • tiedustelu
  • kuljetukset ja kuljetushuolto
  • valvonta ja liikenteenohjaus
  • ensiapu ja henkinen tuki
  • majoitus ja muonitus
  • varastointi
  • talous- ja henkilöhallinto
  • tiedotus ja viestintä
  • tilannetietoisuuden ylläpito yhdessä viranomaisten kanssa

Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa pidettiin huhtikuussa info/koulutustilaisuudet, joihin oli runsaasti kiinnostusta. Mikkelissä etenkin nuorempia toimijoita oli tullut hyvin mukaan.

Johtaminen:

  • koko toimintaa ja sen osana vapaaehtoisten toimintaa johtaa viranomainen
  • joukkueen kokoista vapaaehtoiskokonaisuutta johtaa työntekijä tai koulutettu kokenut vapaaehtoinen
  • ryhmää johtaa koulutettu vapaaehtoinen
  • järjestön toimiva johto tukee tiedottamisella, rekrytoinnilla ja muilla tukitoimilla vapaaehtoistoimintaorganisaatiota

Minimi vapaaehtoisorganisaatio öljyntorjuntatilanteessa:

  • johtaja 1
  • joukkueenjohtaja 3
  • ryhmänjohtaja 12
  • toimijat 63 (joista noin 30 puhdistamistyössä)

Suuri organisaatio 1+8+29+213 (130 puhdistustyössä).

Öljyntorjunnasta on tarkoitus jakaa lisätietoa mm. valmiuskouluttajien täydennyskoulutuksessa, jonka kautta sitä saadaan vietyä myös Vapepan kenttäväelle.

Kuntien jatkuvuus KUJA
Heikki Väätämöinen

Kuntaliitto ja Huoltovarmuuskeskus rahoittaa kaksivuotisen projektin, tavoitteena on kehittää ja tukea kuntien toimijoiden kykyä varmistaa tehtäviensä hoitaminen kaikissa tilanteissa. Projekti tukee laajasti uhkien ja häiriöiden hallinnan kehittämistä ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamista ja kytkee kriittiset toimijat yhteistoimintaan paikallishallintotasolla.

Luodaan kunnille ja palvelu- ja toimintoketjuille jatkuvuudenhallinnan kokonaiskonsepti. Jalkautetaan yhtenäiset perusteet ja parhaat käytännöt eri puolilla Suomea 09/2015 alkaen. 20 paikkakuntaa, 3 kokousta/maakunta.

Keskeiset kysymykset:

  • mitä KUJA tarkoittaa kuntatoimijoilla
  • mitä kokonaisuuteen liitty ja miten se voidaan mallintaa
  • miten sitä sovelletaan kuntakentässä
  • miten varmistetaan kriittisten palvelu- ja toimintoketjujen toimintavarmuus
  • mitä maksuttomia toimintoja on tarjolla ja miten ne saadaan käyttöön

Kohderyhmä: erityisesti 10 000 - 50 000 asukkaan kunnat. Muissa skaalataan ylös tai alas.

Hyödyt kunnille:

  • rakennetaan tarkoituksenmukainen ja kustanustehokas jatkuvuudenhallintaprosessi
  • tunnistetaan avaintoiminnot ja valmius priorisointiin organisaation tehtävissä
  • parannetaan osaamista uhkien ja kriisienhallintan
  • kehitetään valmiutta turvata kriittiset palvelu- ja toimintoketjut
  • reagoidaan tarkoituksenmukaisesti häiriötilanteissa
  • alueellisten verkostojen osaamisen ja resurssien hyödyntäminen

Kokonaiskonsepti ja Vapepa:

  • sopimuskumppanien huomioiminen
  • vapaaehtoisjärjestöjen käyttö
  • koulutus ja harjoittelu
  • tilannekuva ja tilannetietoisuus
  • suunnitelmat ja toimintamallit (Vapepan omat suunnitelmat)
  • organisointi, resursointi ja osaaminen
  • operatiivinen toiminta häiriötilanteessa

Viranomaisten tulisi kutsua alueittain kaikki kolmannen sektorin toimijat resurssien ja tarpeiden selvitykseen. Tämän jälkeen selvitys ulkoistettavista toimista kolmannelle sektorille. Sitten koulutus, harjoitukset ja operatiivinen käyttö.

Kokonaisuuden arviointi ja kehittäminen:

  • nykyisessä toimintaympäristössä on kyettävä hahmottamaan nopeasti, onko tarvetta ja kannattavaa panostaa kehittämistoimenpiteisiin
  • JATKE-pikatestillä voidaan 15 minuutissa luoda karkealla tasolla yhtenäinen näkemys jatkuvuudenhallintakokonaisuuden nykytilasta ja mahhdollisista kehittämistarpeista. Alustus, testi ja purku vie yhteensä noin 45 minuuttia.

Jos testissä päädytään kahteen huonoimpaan tulokseen, tulee kehittämistarve arvioida tarkemmin KUJA-arviointimallilla.

  • nykytilan arviointi
  • johdon tahtotila
  • ulkopuolinen arvio

Keskeiset kehittämiskohteet:

  • jatkuvuudenhallinnan sovittaminen osaksi perustoimintoja
  • ylikunnallisten palveluiden ja palvelutuottajaverkostojen parepi hallinta
  • projektista prosessiksi
  • yhtenäinen viitekehys
  • keskitetty konserniohjaus

Lisätietoa:
www.kunnat.net/kuja
http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tapahtumat/aineisto/2015/ilmastokampanja-1-2015/Documents/KUJA%20projekti%2023.4.2015.pdf

Lopuksi Heikki kiitti kaikkia tapaamiseen osallistuneita ja sai Kipiltä pienen kiitospuheen ja koko porukalta suosionosoitukset. Lounaan jälkeen alkoi kotimatka. Tapaamisiin taas vuoden kuluttua.

Aurinkoista kesää!

Esa Harjula, pj
Kymenlaakson maakuntatoimikunta