Viime viikonloppuna noin 60 Kaakkois-Suomen piirin vapaaehtoista kokoontui Sulkavalle paikallisen seurakunnan omistamaan Tapiolan leirikeskukseen viettämään koulutus- ja harjoitusleiriä ja tapaamaan vanhoja ja uusia tuttuja. Rakennuksilla oli jo jonkin verran ikää mutta itse paikka oli todella hieno. Kouvolasta oli amatöörejä Esa (OH5KRQ), Hannu (OH5FP) ja Jari (OH5GWF). Imatralta mukana oli Tarmo (OH5NSV), joka toimi koko viikonlopun viestipäällikkönä.

Optimointiyrityksistä huolimatta tavaraa kertyi jälleen kerran runsaasti mukaan, joten peräkärrin puuttuessa kuljimme Hannun ja Jarin autoilla. Kumpikin auto liki kattoon saakka pakattuna. Ja puolia tavaroita ei varmaankaan edes paketeistaan loppupelissä avattu, kuten useasti ennenkin on käynyt. No, olipahan reservissä varusteita. Yhteydenpito autojen välillä hoidettiin radioitse.

Tervetuloa leirille! (Kuva: Jari, OH5GWF)

Saavuimme paikalle sen verran ajoissa, että majoittumisen jälkeen ehdimme kolmistaan vielä leikkimieliseen rastikilpailuun, jossa mm. piti tunnistaa erilaisia kasvien siemeniä, eläinten, luonnonilmiöiden ja kulkupelien jälkiä, arvata tai tietää koirarotuja, tunnistaa eläinten tihutöitä, ampua ilmakiväärillä ja heittää ns. heittokirvestä. Oltiin toisia. Loppupäästä...

Kirveen heittoa (Kuva: Jari, OH5GWF)

Rastikisan jälkeen olikin lämmin sauna odottamassa, jonne suuntasimme välittömästi kun kerran antennirakentelun tarvettakaan ei tuntunut olevan. Löylyssä ja vilvoittelussa vierähti hyvä tovi ja illan jo hämärtyessä siirryimme nuotion ääreen (betonirengas rannassa ilman katosta...) makkaranpaistoon ja turinointiin. Nuotioturinoiden jälkeen oli aika käydä yöpuulle.

Lauantaiaamu valkeni aurinkoisena ja kirpeänä. Aamiaisen jälkeen alkoi rastikoulutus, eli päivän aikana kävimme viidellä eri rastilla kuuntelemassa ja oppimassa, joissakin myös itse toimien. Rastit olivat Autoliitto ja tiepalvelu, sikainfluenssa-info, metsästys taljajousella (pääsimme myös kokeilemaan), vaeltaminen ja varusteet sekä kerrostalon tulipalon yhteydessä tehtävä ensihuolto. Kaikki olivat hyvin valmisteltuja ja mielenkiintoisia. Ennen iltaohjelmaa saimme vielä tutustua moottoriliitovarjoiluun, tosin puuskaisesta tuulesta johtuen vain puheiden ja videoiden muodossa. Pohdittavaksi jäi, voisiko tätä porukkaa hyödyntää etsinnöissä. Ainakin kiinnostusta tuntui olevan aihetta kohtaan molemmin puolin.

Sikainfluenssa-infoa.

Vaellusrastilla.

Taljajousien esittelyä.

Iltaruokailun jälkeen oli taas saunan aika, jonka jälkeen alkoi eriasteinen valmistautuminen illanviettoon. Meidän porukalla ylimääräisenä mutta miellyttävänä tehtävänä oli järjestää soittoa ja laulua halukkaille. Karaoke-materiaalia ja taustamusiikkia löytyi sopivasti Hannulta, samoin kuin jo aiemmin hyväksi havaittu pienen matkatelkkarin kokoinen äänentoistolaatikko. Pikainen testaus ennen varsinaista aloitusta ja kaikki näytti toimivan ok. Pieni maadoitushurinakin häipyi kun dataprojektorin kytki tietokoneeseen.

Iltaohjelma alkoi perjantain "kilpailun" tulosten julkistamisella, jossa meidän ei siis tarvinnut palkintoja noutaa. Kukkamekkoihin sonnustautuneet rouvat jatkoivat omalla lauluesityksellään ja suosio oli valtaisa. Seuraavassa ohjelmanumerossa Uppsalan yliopiston professori Sigurd Jansson (Doktor humbug vetenskap) kävi läpi kaksi vuotta sitten olleen leirin kyselyn tulokset. Se oli tyssätä heti alkuunsa, kun valppaat vartiokoirat aikoivat haukkumalla ja hyppimällä pelotella kummallisen näköisen hiipparin tiehensä... Puheet kuitenkin pidettiin ja tulokset valkenivat.

Viimeisenä varsinaisena osuutena illanvietossa oli karaokea ja siinä paljastui muutaman vapaaehtoisen taidot myös musiikkipuolella. Kaikkia toivottuja kappaleita ei varastossa valitettavasti ollut, mutta aina joku sopiva löytyi. Kun viimeinen veisu oli laulettu, laitoimme koneet huilimaan ja siirryimme taas elävän tulen ääreen. Johan ruokailusta oli muutama tunti ehtinyt kulua, niin makkaranpaisto oli taas enemmän kuin paikallaan. Liekö vaatimattomat makkaratikut vai paikan historia syynä siihen, että muutamia paistikkaita tuli uhrattua myös nuotion kitaan. Yön pimettyä oli taas aika mennä nukkumaan.

Professori Sigurd Jansson Uppsalan yliopistosta kertoi Vapepa-kyselyn tulokset. (Kuva: Jari, OH5GWF)

Sunnuntaiaamu oli kostea, joten sadevaatteitakin kaivettiin esiin. Aamiaisen jälkeen alkoi harjoitus, jossa kuvitteellisen rivitalopalon jälkeen parisenkymmentä ihmistä oli evakuoitu läheiselle koululle ja heille piti hankkia majoitus, vaatteita ja ruokaa sekä tarjota henkistä tukea. Paljon oli tekemistä, hämmennystä ja jopa pientä kaaosta. Millaistahan olisi tosipaikan tullen. No, harjoittelemme lisää ja kyllä tästäkin jo oppia saimme.

Harjoituksen purkamisen jälkeen SPR:n Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtaja Arja Vainio kertoi vielä SPR:n valmiudesta yleensä kotimaassa ja kansainvälisesti, sekä Vapepan roolista siinä. Päätöskahvien jälkeen olikin jo kotiinlähdön aika. Kiitokset kaikille mukana olleille sekä järjestelyistä vastanneille. Parin vuoden päästä uudestaan?

73's de Esa, OH5KRQ