Sara (OH5YL) kertoi ensimmäisestä vuodestaan radioamatöörinä.

Seuraavaksi oli Willen (OH5LEP) vuoro otsikolla FT8 + pikkuteho sunnuntaiQsoilijan silmin. Wille "todisti" jälleen kerran, että radioamatööritoiminta on hauska harrastus: sen voi antaa olla tauolla vaikka parikymmentä vuotta, ja on taas herätettävissä henkiin. Tällä kertaa se tarkoitti melko mittavaa vertikaaliantennin kunnostusta (mm. läpilyöneet trapit ja katkenneet kapasitanssiviikset). Panostus kannatti, antenni virittyi kohdilleen usealle bandille ylemmille HF-taajuuksille. Yhteyksiä syntyi mukavasti ja aktivoi harrastajalleen uuden moden käyttöön.

Wille (OH5LEP) ja radioharrasteen aktivointi tauon jälkeen.

Viimeinen virallinen osuus oli Jounin (OH2JIU) esitys, joka sisälsi yksityiskohtaisen kuvauksen OG0C-peditioiden taustatekniikasta. Radiot ja antennit oheiskalustoineen on ihan oma juttunsa, nyt esiteltiin vähän toisenlaista tekniikkaa. Jouni oli jo aimmille reissuille valmistanut näyttötaulun, josta saattoi reaaliajassa seurata yhteysmääriä bandeittain jaoteltuna. Bandimäärän kasvettua laitteistoa piti kehitellä, alkuperäinen määrä taisi olla jo tuplaantunut (8 -> 16). Viimeisin versio koostuu valokuvassa näkyvästä viisinumeroisesta jättinäytöstä, joka tietokoneohjattuna voi näyttää lähestulkoon mitä tahansa. Mainittakoon, että tälle laitteelle Jouni valmisti näytönohjaimen itse hyllyssä olleista ja verkkokaupoista löytyneistä komponeista. Takataskussa on vielä ilman virallisempaa käyttösuunnitelmaa mm. QR-koodiskanneri ja pieni matriisitulostin. On se velho!

Jouni (OH2JIU) ja OG0C-taustatekniikkaesitys.

Perinteitä noudattaen, päivä ja ilta jatkui grillipaikalla ja saunalla. Muutamat uskaliaat kävivät järvessä virkistäytymässä. Korttiakin pelattiin ennen nukkumaanmenoa. Sunnuntaina oli vielä vuorossa paikkojen siistiminen. Tavoitteena on joka vuosi jättää paikka vähintään samaan kuntoon, kuin tullessakin. Ilmeisesti siinä on jossain määrin onnistuttu, koska kertaakaan ei ole reklamaatiota jälkeenpäin tullut.

Kiitokset kaikille järjestelyissä mukana olleille, esitysten pitäjille ja ennen kaikkea leirivieraille. Teitä kaikkia varten näitä järjestetään. Ensi kesänä uudestaan!

Tilaisuuden avasi valmiuspäällikkö Atte Jääskeläinen. Pidemmittä puheitta etäyhteydellä ohjelma alkoi keskustoimiston järjestelmäasiantuntija Mikko Koljander, joka kävi läpi viime vuoden toimintaa sekä esitteli juuri julkaistua OHTO mobiilisovellusta.

Salassapitositoumus on edelleen osalla toimijoista hyväksymättä OHTOn omissa tiedoissa. Aikaa hyväksymiseen on helmikuun loppuun, 1.3. OHTOsta poistetaan toimijat, joilta hyväksyminen puuttuu. Syyt hyväksimispyynnölle on osin lakiperusteisia, lisäksi sillä lisätään viranomaisten luottamusta Vapepaan. Niille, jotka eivät vielä ole hyväksyneet salassapitositoumusta, tulee tekstiviesti helmikuun aikana.

OHTOssa aktiivisina oleville toimijoille (= eivät ole estäneet hälytettävyyttä) tulee 11.2. "hälytysviesti". Tämä ei aiheuta toimenpiteitä.

Valmiuspäällikkö Atte Jääskeläinen avasi tilaisuuden.

Taustaa salassapitovaatimukselle.

Viime vuonna oli kaikkiaan 335 hälytystä, joista 253 etsintään, 33 ensihuoltoon, 14 muuhun ja 35 valmistautumiseen. Luvut tarkentuvat vielä. Vuoden lopussa toimijoita oli 13 225 hlö, pientä nousua on ollut viime aikoina.

Uusia ominaisuuksia OHTOssa:
- Kotimaan apu uutena toimintamuotona (esim. tulipalon jälkeinen hätämajoitus ym)
- hälytysviestin lähetysmahdollisuus rajatulle osallistujaryhmälle
- yhteisviestin lähetysmahdollisuus toimijoille, joiden osallistuminen päättyy
- operaation raportointiin lisätty henkinen purku/fiiliskierros, käydään jokaisen tehtävän päätteeksi
- omissa tideoissa voi valita hälytysten vastaanottotavaksi tekstiviestin tai OHTO-mobiilin, jonkin aikaa voi vielä valita molemmat
- salasanavaatimusta on tiukennettu

OHTO-mobiili:
- mobiilisovellus älypuhelimille, vaatii datayhteyden toimiakseen
- toimiojoiden nopeampi ja tehokkaampi tavoitettavuus
- hälytysviesti toimii myös "Älä häiritse" -tilassa (hyväksyntä asennettaessa)
- tekstiviestihälytys säilyy vaihtoehtona (perinteiset matkapuhelimet)
- voi asentaa useaan mobiililaitteeseen
- omien tietojen hallinta ja muokkaus
- johtopaikalle lähetettävään vastausviestiin voi laittaa lisätietoja vakiopohjaan tai tapahtumakohtaisesti
- lisätietoa ja ohjeita: www.vapepa.fi/ohto/mobiili

Hälytykseen vastaaminen.

Hälytyksen tiedot.

2025 koulutukset, alustava.

Poliisitehtävien laskutuskäytäntö

Tehtäväkorvausten (lähinnä matkakorvaukset) hakemisessa ja hyväksymisissä on hieman kirjavaa käytäntöä eri alueilla. Tavoitteena on, että sopimusten valmistuttua yksittäinen toimija tekee jatkossa korvaushakemuksen M2-järjestelmällä. Tämä on jo nyt käytössä esim. valmiuskouluttajilla. Tähän tulee keskustoimistolta seikkaperäinen ohje, jotta hakeminen on mahdollisimman helppoa. M2:n käyttöönotto nopeuttaa maksatusta ja toivottavasti myös vähentää tahattomien virheiden määrää.

Laskutuskäytännön muutos.

Vapepa varautumisessa Etelä-Savossa

Riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä piti hyvän esityksen Vapepan osuudesta Etelä-Savon hyvinvointialueen riskienhallintasuunnitelmissa. Heti alkuun hän sanoi, että yhteydenpito toimikuntiin on liki päivittäistä nykyään. Vapepa on osa kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallia, viranomaistahojen lisäksi. Alla muutama kuva esityksestä, jotka toivottavasti hieman avaavat kokonaisuutta.

Alueellisiin riskiarvioihin (julkiset versiot) pääsee tutustumaan Tuovi-portaalissa.

Riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä.

SPR Kaakkois-Suomen piirin valmiustyö, toiminnanjohtaja Mika Asikainen

Kokonaisvaltainen ajattelu on lisääntynyt, kaikki vapaaehtoistoimijat ovat osa tätä (esim. ystävätoiminta, ruoka-apu, kotoutumisen tuki jne). Alla pari valokuvaa esityksestä.

Valmiusryhmätoiminta Kaakkois-Suomessa

Jouni Tykkä esitteli Haminaan perustettua erillistä hälytysryhmää niille toimijoille, jotka eivät ole löytäneet varsinaista Vapepa-järjestöä, johon liittyä. Tavoitteena oli tarjota mahdollisuus matalan kynnyksen lähestymiseen. Vuosien varrella on vähitellen kartutettu myös kalustoa, jota toiminnassa tarvitaan.

Jouko Juvonen ja Tuula Petenius Imatralta esittelivät SPR Imatran osaston ja Vapepan yhteisiä tiloja ja varusteita.

Tommi Rossi Pieksämäeltä kertoi vasta hiljattain perustetusta Pieksämäen valmiusryhmästä. Ryhmä on vielä alkuvaiheessa, mutta on herättänyt kiinnostusta alueella. Tästä toivottavasti kuulemme tulevaisuudessa lisää.

Päivän viimeisenä esityksenä oli Maanpuolustusjärjestöjen Drone-hanke (Saimaa Drone), jonka piti asiantuntevasti Jussi Saarinen. Drone-ryhmä toimii omana hälytysryhmässä Mikkelissä, tarvittaessa liikkuu piirin alueella. Käytössä on tehokas drone ja komentopaikka-ajoneuvo viesti- ja johtamisjärjestelmineen.

Vuonna 2024 ryhmä tuotti PAPU-harjoituksessa tilannekuvaa viranomaisille. Tulevaisuuden hankintoja on on mm. kiinteäsiipinen drone ja kaasuvuodon tunnistuslaitteisto. Haaveissa siintää kaluston tuplaaminen, mahdollistaa samanaikaisen toiminnan kahdessa paikassa ja/tai parantaa huoltovarmuutta.

Pitkän päivän päätteeksi Atte ja Mikko kiittivät kaikkia aktiivisesta osallistumisesta ja toivottivat turvallista kotimatkaa.

Olihan mukava nähdä toimijoita eri puolelta piiriä ja päästä turinoimaan taukojen aikana. Kiitokset kaikille mukanaolleille ja järjestäjille!

Muistion kirjasi Esa Harjula.

Kouvolasta seurueessa oli tällä kertaa lisäkseni vain Aki (OH5MWZ). Toisaalta mukana olivat Wille (OH5LEP), muutaman vuoden tauon jälkeen Vesa (OH5NK), Arto (OH2JI), Jouni (OH2JIU), Esa (OH3NOD), Memma (OH1EG), Erik (OH2LAK), Mari, Pertsa (OH2SAR), Tero (OH2ROCK), Jaakko ja Antti (OH3MFT). Toivottavasti muistin kaikki... Muitakin suomalaisia oli, jäivät itselle hieman vieraiksi. Liikehdintää lahden yli suoritettiin menomatkan muodossa torstaina ja perjantaina.

Poistuminen Tallinnan terminaalista otti lähes tunnin, suurimpana syynä varmaan edelleen jatkuvat katutyöt. Kaupungista poistuttua matka kävisi joutuisasti. Tai sitten ei. Eri syistä tehtyjen pysähdysten (kulkineiden tai kulkijoiden tauot, ruokailut, ostokset leirille ym) takia 175 km matka kesti useamman tunnin. Eisevväliä, sää suosi ja ajoittain autojen välillä käytiin lennokkaitakin radiokeskusteluja.

Leirialueelle päästyämme meidät vastaanotti ensimmäisenä Erik ja Mari, joille leirin yleismies ja pääjärjestelijä Argo (ES6QC) oli osoittanut seurueellemme varatut majoitusmökit. Olivatpa vielä hienosti virittäneet ison aurinkopurjeen mökkien väliin suojaamaan paahteelta. Myös Antti ilmestyi seuraamme, ollen kaiketi ensimmäinen saapuja koko leiripaikalle. Kävimme porukalla ilmoittautumassa Argolle ja varaamassa illaksi saunavuoron, jonka jälkeen aloitimme oman "perusleirin" rakentamisen. Siihen tuli Willen iso telttakatos ja minun heppoinen "hyttyskatos". Seuraavana päivänä tulisi Jounin mukana vielä yksi isompi telttakatos.

Rakennelmien valmistuttua kiertelimme leirialuetta ja moikkailimme aiemmilta vuosilta tuttuja kävijöitä. Torstaina tulijoita ei tosin vielä montaa ollut. Leirissämme nautimme hyvästä säästä ja musiikista (tnx Wille!). Argo tarjosi seurueellemme sopat, jotka kiitollisina kävimme nauttimassa. Ennen saunavuoroa Pertsa tarjosi syntymäpäivänsä kunniaksi kakkukavit ja avecit vielä kylkeen. Maistuvia olivat, iso kiitos.

Saunan jälkeen illan alkaessa pimetä, Wille viritteli Bio Kukkivan Tõllin valmiiksi. Tämä koostui spandex-kankaasta, pienestä projektorista ja kahdesta hyvä-äänisestä bt-kaiuttimesta. Vähemmän yllättäen katseluun päätyi Kummelin Kultakuume. Aina se vaan jaksaa naurattaa. Pitkä päivä kuitenkin alkoi jo painaa katsojissa, ja leffa jäi kesken.

Meidän leiri, Jounin telttakatos on vielä matkalla.

Pertsan synttäritarjoilut.

Erik säätää.

Sinne tai tänne!

Perjantai 28.6.2024

Heräämisiä omaan tahtiin. Argo yllätti taas, tällä kertaa tarjolla oli hänen paistamiaan lettuja suvun reseptin mukaan tehtynä. Erinomaisia olivat ne, toki muutakin aamupalaa oli itse laadittu. Aamupalan jälkkärinä toimi perinteiset punaiset juomat vähillä mehuilla.

Tästäkin päivästä näyttäisi tulevan kuuma, joten sekä purjeen että katosten suomaa varjoa hyödynnettiin taajaan. Erikin kirpputoripöytä kiinnosti leiriläisiä ja kauppakin kävi jo perjantaina ihan kivasti. Osa tuotosta meni naapurista ostettuun 6 m teleskooppimastoon. Pertsan ja Akin havaitessa hankinnan, kävivät he suorittamassa vastaavat ostokset. Jo aiemmin Erikin virittämän päästä syötetyn lanka-antennin lisäksi uudet mastot pääsivät testiin, kun lisäksi ripustettiin Willen G5RV paikoilleen. Kohtapa yhteyksiä päästiin pitämään kahden aseman voimin.

Jouni, Arto, Tero ja Jaakko saapuivat aikanaan ja vielä rakentui yksi telttakatos. Artolla on tainnut olla lähes joka leirillä erilainen antenni mukana, tällä kertaa se oli pystymallinen lanka teleskooppiongen kylkeen teipattuna. Kolmas asema oli pian valmiina, ja Jouni opasti Artolle FT8:n käyttöä. Ei leirillä tosissaan workittu, mutta ihan hyviä yhteyksiä syntyi niin puheella kuin digilläkin. Saimme kuitenkin välitettyä koto-Suomeen leiritunnelmia.

Päivä kului kuumuutta väistellessä, turinoidessa ja muiden leiriläisten saapumista katsellessa. Rohkeimmat kävivät uimassa saunan edustalla olevassa ponnissa ja meressä, itseltä jäi käymättä. Perinteinen kioskikin saapui paikalle alkuillasta, tarjoten ruokaa ja juomaa leiriläiselle.

Illemmalla käytiin taas saunomassa ja hämärän laskeuduttua Kummelin Kultakuume tuli kokonaan katsotuksi eilistä hieman isommalla katsojajoukolla. Osalle katsojista elokuva oli hyvin tuttu lukuisten katsomiskertojen myötä, ja kiusaus lausua repliikkejä rainan edetessä osoittautui liian isoksi. Pahoittelut tästä...

Säätiedotus lupaili yöksi reipasta tuulta, sadetta ei ehkä niinkään. Yhtä henkilöä lukuunottamatta omassa porukassa tämä valkeni vasta seuraavana aamuna.

Aki ja Vesa aamuletuilla.

Erikin kirput kiinnostivat leiriläisiä.

Leirin juhlaolut.

Hyvää yötä.

Lauantai 29.6.2024

Herääminen aamulla tarjosi visuaalisen yllätyksen ulkona. Oma hyttyskatos oli enemmän tai vähemmän umpisolmussa, Jounin katos hieman vinksallaan ja Willen katos jykevillä taakkaliinoilla kiinnitetty maahan. Myöhemmin selvisi, että Wille oli muiden nukkuessa yöllä tapellut tuulta vastaan reilun tunnin ja tehnyt katosten hyväksi sen minkä pystyi. Iso kiitos tästä(kin)!

Klo 11 alkoi leirin viralliset avajaiset. Avajaisissa mm. muistettiin vuoden aikana menehtyneitä, palkittiin ERAÜ:n puheenjohtaja Arvo (ES2MC) lahjakortilla ja jaettiin valtava määrä pokaaleja ja kunniakirjoja eri kilpailuissa menestyneille. Iltapäivän alussa oli vuorossa perinteinen leirimaksun hintaan sisältynyt soppa, jota innokkaasti jonotettiin. Maittavaa oli se.

Myöhemmin oli leikkimuotoisia kilpailuja, mm. 70 cm käsikapulakisa, antennimunan heittoa, 3 kg muuntajan pitelyä suorin käsin, tarkkuusheittoa, antennikelojen kantoa yms. Seurueestamme minä ja Jaakko osallistuimme antennimunan heittoon, ja Jaakko myös muuntajan kannatteluun. Jälkimmäisessä kisassa Jaakko jäi harmillisesti vain sekunnin erolla toiseksi, voittaja oli Tõnno (ES5TV).

Alkuillasta 100 v juhlan kunniaksi leiriläisille tarjottiin täytekakkua ja kuohuvaa. Samalla julkaistiin leirillä tutkinnon suorittaneet, joiden joukossa oli ilahduttavasti myös ala-asteikäisiä lapsia. Aloitteleville harrastajille on tarjolla kevyempi D-luokka, jolla pääsee tutustumaan harrasteeseen. Myös iltapäivän kisoissa menestyneet palkittiin samassa tilaisuudessa.

Erikillä oli vielä yksi ässä hihassa, FinDMR-ryhmän ja OH2CH:n lahjoittama DMR-toistin. Tämä luovutettiin puheenjohtaja Arvolle asianmukaisin menoin. Hienoa yhteistoimintaa!

Myöhemmin illalla aloiteltiin jo leirin purkua sen verran, kun oli mahdollista aamun aktiviteetteja ajatellen. Lauantainakin oli vielä saunavuoro varattuna, jonka jälkeen iltapalaksi grillissä paistui erilaisia makkaroita ja Akin erittäin maukkaita saslik-lihoja. Grillin sytyttäminen olikin oma ohjelmanumeronsa, hiiliä oli kyllä mutta sytytysneste unohtui ostaa. Esan (OH3NOD) tarmokkuuden ansiosta hieman kosteat klapit antoivat periksi, ja hyvä hiillos saatiin aikaan. Ajoissa nukkumaan.

Puhurin aiheuttama ylläri.

Leirin avajaiset alkamassa.

Joitain seikkailijoita (tuntematon kuvaaja).

Jaakolla 3 kg muuntaja pidossa!

Herkulliset kakut!

Erik ja Arvo kättelevät DMR-toistimen luovutuksen kunniaksi. (tuntematon kuvaaja)

Sunnuntai 30.6.2024

Heräämisiä sen verran varhain, että reilu puoli tuntia ennen kioskin tarjoamaa munakasta leirimme oli pääosin jo loppusiivousta vaille valmis. Eri aikatauluista johtuen osalla porukasta ei ollut kiirettä lähtöön, vaan saattoivat huilia tarvittaessa vielä pidempään. Leirin lopettajaisissa saimme kuulla, että kävijöitä oli kaikkiaan reilu 200 ja ensi kesän leiri pidettäisiin todennäköisesti Harjumaalla eli lähempänä Tallinnaa.

Paluumatka Tallinnaan oli eleettömämpi, kuin siirtyminen leirille torstaina. Nömmessä kävimme ostoksilla ja lounaalla jo aiemmin erinomaiseksi osoittautuneessa Pirosmani-ravintolassa, jossa tarjoillaan gruusialaisen keittiön herkkuja. Hatsapuri ja erilaiset sopat maistuivat!

Paluuyhteys Suomeen meni meidän ryhmällä Muugasta Vuosaareen, eli kummassakin päässä vältyttiin keskustan ruuhkilta. Erittäin suositeltava reittivalinta, jos vaan aikatulut on omaan kulkemiseen sopivia.

Kiitos kaikille mukana olleille, ensi kesänä uudestaan!

Valokuvia (ES5PC): https://gs1.to.ee/public_to117/Pics/Viljo/CQES2024/EOS/index.html

Merta näkyvissä!

Perinteisesti kävin laittamassa opastekyltit perjantai-iltana paikoilleen. Lauantaiksi sattuneen toisen menon vuoksi pääsin itse vasta illalla paikalle ns. valmiiseen pöytään. Juha (OH5CW) hoiti avauksen, kahvitukset ja päivän läpiviennin ja Niko (OH5CZ) kävijöiden rahastuksen. Kiitokset tästä(kin) molemmille.

Ohjelma muuttui jonkin verran aiemmin ilmoitetusta, kun Annen (OH2YL) esitys peruuntui työesteen vuoksi. Tilalle tuli mm. Willen (OH5LEP) ex tempore esitelmä salasanoista ja niiden tallentamiseen käyvästä sovelluksesta. Ohjelman mukaisesti Juha (OH5CW) ja Niko (OH5CZ) esittelivät kerhon uutta radiota eri modeilla sekä OH5C- ja OH5Z-asemien etäohjausta. Tämän lisäksi Erik (OH2LAK) etäesitelmöi Teamsin välityksellä Tetra-radioista, myös pintaa syvemmältä. Iso kiitos kaikille ohjelman tuottajille!

Tarkkaavainen yleisö seuraa esitystä. (Kuva. OH5CZ)

Ohjelman jälkeen ja kaiketi osin sen aikanakin lämpeni sekä grilli että sauna, kiitokset talkoolaisille näistä. Molemmat pysyivät lämmitettynä pitkälle iltaan, taisipa viimeisimmät löylyttelijät käydä saunan lämmössä vuorokauden jo vaihduttua. Viilennystä sai Pyhäjärven noin 16-asteiseen veteen pulahtamalla. Grillikatos muodostui perinteisesti loppuillan tapahtumapaikaksi, jossa tarinoinnin ja herkuttelun lisäksi kuultiin laulua kitaroiden säestyksellä. Erilaisia tanssiesityksiä nähtiin myös. Sää suosi koko tapahtuman ajan, aurinko paistoi ja koko ajan oli poutaa.

Iso kiitos kaikille leirin osallistujille ja eri toimissa mukana olleille, teitä oli kaikkiaan liki kolmekymmentä. Hyvä porukka, jonka jäsen on ilo olla.

Aurinko menossa hetkeksi mailleen (yläkuva) ja tulossa taas takaisin (alakuva).

Neljä vuotta on ihmisen iässä lyhyt aika, mutta pitkältä tuo tuntui olla poissa Viron kesäleiriltä. Viime viikonloppuna tilanne onneksi tuli korjattua. Jokunen ahkerin seurueestamme oli toki leireillyt myös koronavuosina, mutta yksittäisiä vieraita olivat. Paikan päällä kuulin, että yhtenä kesänä ei ollut yhtään suomalaista paikalla.

Jo etukäteen alkoi näyttää siltä, että tästä vuodesta voisi tulla runsaslukuisin OH-osanottajien rynnistys. Tämä varmistui leirillä, suomalaisia mahtoi olla liki 40 hlö paikalla, jos ei ylikin. Hieno homma. Ensikertalaisia taisi olla ainakin kymmenen!

Retkiryhmiä kasaantui sieltä täältä, eri kokoisia ja eri päivinä liikkuvia. Viitosten ryhmä (OH5FP, OH5KRQ, OH5LEP ja OH5MWZ) lähtivät varhain torstaiaamuna matkaan. Terminaalissa bongattiin samalle lähdölle OH1EG ja OH2SAR. Hieman aiemmin naapuripaatille ajautui toinen toistaan upeampia ja vanhempia amerikanautoja, arveltiin jossain Pärnun suunnalla mahtaa olla taas jonkin sortin kokonntumiset. Tämmöinen nähtiin 2008.

Tallinnaan päästiin näppärästi, kaupungista pois ajaminen olikin hieman haaasteellisempaa. Mittavat katu- ja tietyöt olivat etukäteen tiedossa, mutta yhden auton kulkuhaluttomuudet tulivat yllätyksenä. Jälkimmäistä riittikin sitten pidemmäksi matkaa, mutta jokainen retki voi olla seikkailu!

Yöpyminen torstaina oli tarkoitus suorittaa Viljandissa, josta jo keväällä oli varattu majoitus. Matkalla pysähdyttiin perinteisesti Mäeküla kõrts -ravintolassa (https://www.maekylakorts.ee/) nauttimassa maittavat eväät. Neljä vuotta sitten havaittiin, että samassa pihassa oleva kylttikauppa oli muuttunut pizzeriaksi. Nyt uusi havainto oli, että ravintolan naapurina ollut kauppa oli lopettanut. Aikansa kutakin. Ajopuolelta kerrottakoon, että 2-tie jatkui nyt nelikaistaisena lähes ruokailupaikalle asti. Neljässä vuodessa on teitä muokattu reilusti.

Viljandiin saavuttiin iltapäivän lopulla, ja vastaanotimme huoneet majapaikasta (http://www.feliximaja.ee/index.php?lang=fi&id=1). Ainakin yhdessä huoneessa oli jääkaappi, josta virvokkeet löysivät paikkansa nopeasti. Hetki elpymistä ja siistiytymisen jälkeen olimme valmiit siirtymäät kaupungille iltapalalle. Siellä yhytimme toisen retkiporukan, eli OH2HGL, OH2HQS ja OH6HRX. Ruokailu (taas ruokailu!) suoritettiin kivassa armenialaisessa ravintolassa Petrin, OH2HGL, vihjeestä.

Ruokailun jälkeen siirryimme melko samointein takaisin majapaikalle, jossa istuskeltiin vielä jonkin aikaa huoneen parvekkeella jutustelemassa musiikin soidessa taustalla. Illan viilennyttyä siirryimme yöpuulle.

Näkymä huoneemme terassilta takapihalle.

Pe 14.7.2023

Aamulla heräilyä epämääräiseen tahtiin, jonka jälkeen aamupalalle (erinomainen haudutettu puuro!) ja tavaroiden pakkaamisen jälkeen keskustan kaupoille ostamaan ruokaa ja muita välttämättömyystarpeita leirille. Itse vietin hyvän tovin Telian myymälässä ja Selverin infossa hankkiakseni prepaid data-SIM:min leirin mobiilibittiä varten. Toteutumatta olisi jäänyt, jos ei erittäin ystävällinen Telian myyjätär tehnyt kaikki kommervenkit puolestani. Nyt oli vajaalla 10 eurolla 5,5 Gt bittiä musiikin soitoon.

Ostokset survottiin kahteen autoon ja matka kohti leiripaikkaa saattoi jatkua. Kolmella eri navigaattorilla saimme muistaakseni tarjolle kolme eri matkan pituutta. Normalna. Matka sujui näppärästi, bongattiin haikaroita ja muita eläviä. Leirin portille saavuimme hieman ennen klo 11, järjestysnumeroiksi kirjattiin suunnilleen 22-25.

Leirin majoitusjärjestelyistä (ja paljon muustakin) vastannut Argo, ES6QC, kävi esittelemässä meille leirintäaluetta ja asetuimme hänen suosittelemana pienen metikön reunaan. Tämä osoittautui mainioksi valinnaksi auringon jäädessä kuumimpina aikoina pääosin puiden taakse.

Kiiruusti telttakatosten osat pihalle autoista ja perusleiriä rakentamaan. Hetkeäkään liian aikaisin ei saatu niitä valmiiksi, koska noin puolenpäivän aikaan tuli erittäin runsas noin vartin kestävä sadekuuro. Onneksi saatiin valmiiksi. Sateen lopuutua virittelimme nukkumisteltat, pöydät, tuolit ym leirivälttämättömyydet. Sähkö tuotiin katokseen heti, kun lähin jakelupiste valmistui. Wille, OH5LEP, toimitti välittömästi sähkön saavuttua leiriimme musat. Kiitokset siitä.

Saunoja oli tarjolla niin tavallista sähköllä lämpiävää, kuin myös savuista. Valitsimme tavalliset molemmille päiville. Saunavuoroa odotellessa oli aikaa kierrellä leiriä ja käydä morjenstamassa vanhoja ja uusia tuttuja. Leirin kioskikin aukesi aikanaan, hyvin tuntui asiakkaita riittävän.

Iltapäivän aikana leiriimme saapuivat myös OH1EG ja OH2SAR sekä hieman tuonnempana OH2JIU, OH2FPR ja OH5RM. Muita suomalaisia tuli leiripaikalle runsaasti pitkin päivää, majoittuen hieman etäämmälle meistä ja osa muutaman kilometrin päässä leiristä. Ei-missään-järjestyksessä ja varmaan osa jo unohtui (sorry): OH2MP & XYL, OH2FZO, OH2LAK & XYL, OH2JS, OH2TH, OH2EAT, OH2EAN, OH2ERI, OH3MFT, OH2MD & XYL, OH2ROCK ja harmoninen Jaakko.

Perjantaina ei ollut varsinaista virallista ohjelmaa, joten ilta kului pääosin omassa leirissä tarinoidessa ja muiden luona vieraillessa. Varsinaiseen aiheeseen liittyen, toki workittiin myös (ES6/OH5LIZ). Illan vaihduttua yöksi viimeisetkin kukkujat siirtyivät uinumaan ja varsinaista avajaisaamua odottamaan.

Vimpel!

Savusauna.

Perusleiri melko lailla valmiina.

Wille, OH5LEP, workkimassa.

La 15.7.2023

Heräämistä omaan tahtiin, aamupalaa joko kylmälaukusta tai kioskista. Kioskissa oli tarjolla perinteistä munapudrua, kahvia, teetä ja voileipiä. Näiden jälkeen osa porukasta nautti vielä värikkäät aamusaikat. Jo vain lähtee päivä käyntiin! Erilaisten aamutoimien jälkeen siirryimme päärakennuksen edustalle odottamaan leiriavajaisia.

Avajaispuheen alussa muistettiin poisnukkuneita hiljaisella hetkellä. Tämän jälkeen ensin Arvo, ES2MC, toivotti lyhyesti leirivieraat tervetulleiksi. Sitten puheenvuoro annettiin ERAÛ:n puheenjohtaja Kristjanille, ES7GM. Hän kertoili hieman pidemmästi leirin kulusta ja lopuksi vielä englanniksi toivotti erikseen OH-väen tervetulleeksi korona-ajan tauon jälkeen. Seuraavaksi lipunnosto salkoon, jota säestettiin vanhemman herran toimesta Viron kansallislaulun hyminäversiolla.

Avajaisten jatkoksi jaettiin mittava määrä palkintoja erilaisissa kilpailuissa ansioituneille. Pyttyä ja plakaatia tuntui olevan hieman vähemmän kuin aiempina vuosina, mutta paljon niitä oli edelleen. Pienen tauon jälkeen oli leiriläiset siirtyivät odottamaan pääsymaksuun (25 € ei-jäsenet) kuuluvaa leirisoppaa. Oli kuulemma maukasta, itsellä jäi tällä kertaa syömättä kun hetkeä aikaisemmin olin mennyt epähuomiossa jo syömään muuta. Oma moka.

Sopan jälkeen oli vuorossa jos jonkinlaista aktiviteettia ja kilpailua, tällä(kin) kertaa meidän seurueelta ne jäi lähinnä kielimuuriin vedoten väliin. Mukana oli kyllä myös OH-porukkaakin, kuten illalla saimme palkintojenjaossa huomata. Eisevväliä, kaikenlaista muuta omaa kivaa tuntui riittävän saunavuoron alkamiseen saakka.

Illemmalla oli ohjelmana juhlaleirin täytekakun ja pikkusuolaisten nautintaa, kera kuohuvien juomien. Erittäin makoisia olivat nekin. Näiden päälle vielä päivän kilpailujen palkintojen jako, joista yhdessä OH-tiimi tuli hienosti toiseksi. Kyseessä oli eräänlainen viesti, jossa miteltiin frisbeegolfissa, vanhojen leirivalokuvien lajittelussa vuosijärjestykseen, annetun lauseen välityksestä viilipurkkipuhelimella ja vastaanotettu sanoma piti vielä sähköttää eteenpäin. Onnittelut vielä jälkeenpäinkin.

Ilta jatkui useimmilla vielä omassa leirissä liki pimeään saakka, itse kävin auringonlaskua kuvaamassa ja sen jälkeen nukkumatti kutsui.

Arvo, ES2MC, kutsuu leiriläisiä avajaisiin.

Kristjan, ES7GM, kiinnittää lippunarua, Argo, ES6QC, poistumassa paikalta.

Leirisoppa porisemassa.

Erik, OH2LAK, säätää puskareissuille käypästä cw-avainta.

60 v juhlaleirin kakku.

Menestynyt OH-joukkue: Mikko (OH2MP), Tatu (OH2EAT), Juha (OH2EAN), Santeri (OH2FZO), Antti (OH2ERI) ja Karl (no call?)

Auringonlasku ja satunnaiset kulkijat. Kännykkä"laatua".

Su 16.7.2023

Jälleen heräämisiä ja aamutoimia kaanonissa, kuka mihinkin aikaan mutta suunnilleen samat aktiviteetit samassa järjestyksessä. Leirin purkua suht napakasti, jotta päästään ajoissa tien päälle kohti Muugaa jossa laivakyyti Vuosaareen oli odottamassa.

Leirin lopetus pääsi livahtamaan ohi, se pidettiin jostain syystä puolisen tuntia alkuperäistä tietoa aiemmin. Kävijöitä oli kaikkiaan noin 220, joista suomalaisia mainitut noin 40. No, kävimme kuitenkin kiittelemässä tutut toimihenkilöt ja kyselemässä tietoa tai arvauksia ensi vuoden leiristä. Tuolloin ERAÜ:lla on 100 v juhlavuosi ensimmäisten radioamatöörilähetysten kunniaksi. Leiri pidetään mahdollisesti Pärnun alueella, tieto vahvistuu todennäköisesti kevättalvella. Sitä odotellessa.

Matka leiriltä Muugaan tehtiin menomatkalta tutun ruokailupaikan kautta, josta sutjakkaasti päästiin satamaan. Matkalla käytiin vielä tankkaamassa, diesel 1,399 €/l ja 95E taisi olla jotain 20 cnt enemmän. Satamassa oltiin ajoissa, tavan autojen lisäksi sinne tuli taas upeita amerikanautoja. Näistä vanhin taisi olla vuoden -32 punainen hot rod, jossa moottori olil hienosti esillä. Olivat käyneet Haapsalussa American Beauty Car Showssa, joiden parhaat palat taisi olla meidän kanssa samassa jonossa.

Rahtilaiva Finbo Cargo on erinomainen vaihtoehto perinteisille risteilijöille. Satamat kummassakin päässä on kaukana ruuhkaisesta keskustasta ja laivalla on leppoisa tunnelma. Laivaan pääsee vain autolla.

Kiitokset hienosta leiristä järjestäjille ja mukana olleille mahtavasta seurasta sekä leirifasiliteeteistä (mm. lukuisat kylmälaukut, isot telttakatokset, jääpalakone, valaistus, musiikit, pöydät, penkit jne). Itse pyrin jatkossakin osallistumaan huonon huumorin tuottamiseen ja navigointivirheisiin.

73!

Esa, OH5KRQ

Kouvolan suunasta matkaan lähti torstaina Aki (OH5MWZ), Hannu (OH5FP) ja Esa (OH5KRQ). Pääkaupunkiseudulta matkasivat kahdessa vuorossa Wille (OH5LEP), Jouni (OH2JIU), Mikko (OH2FPR), Petri (OH2HGL) ja Jarmo (OH2HQS). Simo (OH6HRX) tulisi Petrin ja Jarmon kyytiin Tallinnassa suoraan työreissusta. Torstain maali oli erinäisten vaiheiden jälkeen Rakvere ja siellä kolme eri majoituspaikkaa, johtuen joko minun rajoittuneista koneenkäyttötaidoista (todennäköisin vaihtoehto) tai Booking.comin temppuilusta maaliskuussa. Ei sevväliä, etäisyydet olivat pieniä joten sujuvasti kokoonnuttiin porukalla iltapalalle Berliini Trahteriin kuten myös kolme vuotta sitten. Loppuilta sujui kämpillä katsellen tuoreinta Iron Sky -elokuvaa Willen mobiilikotiteatterilla. Mainio leffa ja hämmästyttävä laitteisto.

Virallinen leiriviiri.

Meneekö kansi vielä kiinni?

Hannu (OH5FP) huilaa Fatboyn päällä.

Berliini Trahterin tirisevä pihvi oli sangen suussasulava.

Hieno suihkulähde.

Aamulla tai aamupäivän aikana Pohja-kauppakeskuksessa tehtyjen välttämättömyyshankintojen jälkeen starttasimme neljällä autolla kohti leiripaikkaa, aikataulueroavaisuuksien takia kahdessa osassa. Matka sujui muuten kommelluksitta, paitsi yksi peura sai hienoisen kosketuksen autosta. Etsiskely ei tuottanut tulosta, joten vakavuus jäi mysteeriksi näiltä osin. Myös pylvään nokassa ollutta haikarapariskuntaa pysähdyttiin hetkeksi ihailemaan.

Leirikohde löytyi pienen kiemurtelun jälkeen ja vaikutti heti tutulta. Argo (ES6QC) tuli toivottamaan tervetulleeksi ja kehotti valitsemaan leiriytymispaikan vapaasti. Hetken mietimme perusleirin pystyttämistä aivan rantatöyräälle, mutta kohtuu kova tuuli sai meidät jäämään samaan paikkaan kuin edelliselläkin kerralla. Teltat pystyttyivät vauhdikkaasti eikä grillin lämpiämistäkään kauaa tarvinnut odotella. Nopeimmat ehtivät tässä vaiheessa käydä moikkaamassa tuttuja kasvoja aiemmilta vuosilta ympäri leirialuetta, myös muita suomalaisia oli saapunut paikalle. Sitkeimmät jo torstaina. Petrin porukka oli majoittuneena muutaman sadan metrin päässä olevaan taloon, liikkuminen leiripaikalle sujui paitsi kävellen niin myös sähköavusteisella polkupyörällä. Metka peli oli se.

Mikko (OH2FPR) kiinnittämässä teltan tukinarua.

Leiri valmis!

Wille (OH5LEP) purkaa valoletkua, Hannu (OH5FP) selvittää antennilankaa ja Mikko (OH2FPR) valvoo.

Simo (OH6HRX) ilmoitti, että sauna oli varattu kummallekin illalle hänen tarjoamanaan. Kiittelimme vuolaasti, ja käytimme tehokkaasti kummankin illan varatut ajat... Perjantai-ilta sujui nokkakusoilun, grillailun, musiikin kuuntelun ja tuttujen tapaamisen merkeissä. Ilta jatkui vaihtelevasti osalla pitkälle yöhön, osa meni petiin jo aiemmin. Yöllä oli sangen viileää, etenkin jos makuupussia käytti vain peittona kuten allekirjoittanut.

Leirialue oli osittain myös valaistu.

Lauantaiaamu valkeni osin aurinkoisena, mutta edelleen hieman viileänä. Päiväkävijöitä saapui koko ajan lisää, kaikkiaan leirivieraita oli noin 200. Aamiaisena oli järjestäjän puolelta tarjolla tuttua munaputrua, eli munakasta. Tuhti aamupala, jolla pärjäisi pitkään. Avajaiset olivat alkamassa klo 11, muutama minuutti tätä ennen Arvo (ES2MC) kuulutti leiriväkeä kokoontumaan esityslavan tienoille. Ennen avajaisia muutama seurueesta kävi pitämässä leiriasemalta qsot kotimaahan 80:llä.

Avajaispuheessa toivotettiin leirivieraat tervetulleiksi, käytiin läpi päivän ohjelmaa ja muistettiin poisnukkuneita hiljaisella hetkellä. Lippukin nostettiin salkoon leirin ajaksi. Arvon jälkeen Eraun puheenjohtaja Kristjan (ES7GM) käytti oman puheenvuoronsa. Puheiden jälkeen edelleen perinteisesti oli vuorossa palkintojen jako viimeisen vuoden aikana pidetyistä kilpailuista, pokaalipöytä oli runsaasti katettu. Eri kisojen palkituille annettiin ansaitut aplodit. Leirisoppaa odotellessa ehti hyvin katsella kirppuja, jotain tarttui mukaan myös meidän seurueelle. Isoja putkiakin ihasteltiin, mutta niille ei juuri nyt tainnut olla tarvetta.

Arvo (ES2MC) avasi leirin.

Palkintojen jakoa.

Ari (OH5VA) tutkii "tuoreen" radion kanavien "muistipaikkoja".

Kirppuja.

Soppajono kehittyi kuin itsestään, kun kello saavutti määräajan. Kahdesta annostelupisteestä ruokaa sai hyvällä tahdilla ja seljanka katosi leiriläisten suihin. Jälkiruokana olisi kakkukahvit omassa leirissä, tosin aiheena ei tällä kertaa ollut Petrin autohankinta vaikka kulkupeli olikin vaihtunut. Usean vuoden etsinnän jälkeen Petri oli vihdoin onnistunut jäljittämään vuosikymmeniä kadoksissa olleen isänsä, vaikkakin hieman liian myöhään. Paljon oli kuitenkin tullut uutta tietoa, ja sen myötä etsintä oli kannattanut. Leiriseurueemme oli vilpittömän onnellinen Petrin puolesta.

Naadi seljanka!

Petri (OH2HGL) tarjosi maittavat kakkukahvit, avec-pullo vielä avaamatta.

Kakkukahvien aikana oli leirimme takaa jo muutaman kerran kuulunut voimakkaita tussahduksia, melkein kuin vaimeita laukauksia. Kävin ihmettelmässä tätä ja syykin selvisi. Reilun metrin mittaisesta n. 7 cm paksusta muoviputkesta ja alapäässä olevasta säiliöstä oli rakennettu eräänlainen ase, jolla sai laitettua mm. perunoita huikealle matkalle. Säiliöön suihkautettiin hieman eetteriä (kai) ja pietsolla annettiin kaasulle kipinä. Peruna lensi kymmeniä metrejä, järvelle arviolta liki sata metriä parhaimmillaan. Sangen hauska peli, jota sopivilla apuvälineillä voi käyttää antennilankojen paikoilleen saamiseen.

Ilta eteni ja vuorossa oli odotettu ja hieman pelättykin paluun tehnyt ohjelmanumero: huutokauppa. Pelätty lähinnä siksi, että hintojen kohdatessa mukaan saattaisi päätyä autokaluston kuljetuskykyä koettelevaa tarvikkeistoa. Tällä kertaa pelko oli turha, mutta viihtyvyys oli taattu tutun meklarin eli Tõnnon (ES5TV) hoitaessa kauppaamista.

Erikoinen perunalennätin. Hauska!

Tõnno (ES5TV) veti huutokaupan läpi yleisöä hauskuuttaen.

Lauantainakin saunottiin, pitkään ja hartaasti mutta kuitenkin seuraavat tulijat huomioiden. Uimassa ei seurueestamme tiettävästi käynyt kuin yksi rohkea. Ranta oli vain niin matalavetinen, että olisi kuulemma pitänyt olla pilkkireppujakkara eväineen mukana. Olisi välillä voinut istahtaa ja nautttia virkistävistä juomista ennen matkan jatkamista.

Loppuilta meni aika pitkälti omassa porukassa, toki päälavalla pistäydyttiin välillä kuuntelemassa soittoesityksiä ja jutustelemassa muidenkin kanssa. Aamulla olisi osalla porukasta lähtö viimeistään kymmeneltä, joten harkitsimme leirin osittaista purkua jo illalla mutta päätimme kuitenkin herätä ajoissa ja tehdä sen vasta aamulla. Itselle ei enää pariin vuoteen aikainen herääminen ole ollut ongelma, paitsi siinä että osaa olla hissukseen toisten vielä nukkuessa...

Aurinko painui kulman taa.

Aamu koitti ja leirin purku oli edessä. Se kävi porukalla rutiinilla ja sukkelasti, toki myös nykymalliset pop-up -teltat ovat nopeita kasata ja purkaa. Purkamisen välissä syötiin omia eväitä ja kioskin auettua myös maittavaa munakasta. Aikataulusta johtuen meidän osa seurueesta ei ehtinyt jäädä kuuntelemaan leirin päättäjäisiä, mutta ennen lähtöä Arvon kanssa käytiin pitkät turinat tästä leiristä ja arvuuteltiin ensi kesän leiripaikkaa. Saattaa olla lähellä Tallinnaa, mikäli suunnitelmat toteutuvat. Tämä vahvistunee talvella, viimeistään keväällä.

Paluumatka Tallinnaan meni enemmän tai vähemmän samoja reittejä kuin tullessa, varsinaisia navigointivirheitä ei tällä kertaa tehty. Tai no, hieman fiksummalla reittivalinnalla olisi välttänyt keskustan katuremontista johtuvan jonotuksen. Semminkin, kun se oli etukäteen tiedossa... Aikaa oli kuitenkin varattu runsaasti, joten ehtisimme hyvin käydä vielä ostoksilla sataman kaupoissa. Seuraavana päivänä voimaantulevan verouudistuksen takia osa sataman kauppojen hyllyistä oli huomattvan tyhjiä, joten hankinnat niiltä osin siirtyivät laivalla tehtäviksi. Paluumatka oli sangen rauhallinen, pienessä hytissä sai hetken huilattua ennen Helsinkiin palaamista.

Olihan taas hieno reissu hyvässä porukassa ja poutasään vallitessa, ensi kesänä uudestaan.

73's de OH5KRQ, Esa

Perinteisesti kävin laittamassa opastekyltit perjantai-iltana paikoilleen. Sää näytti pilviseltä, mutta kohtuu lämpimältä. Hyttysiä oli taas todella paljon. Juha (OH5CW) ja Toni (OH5CY) virittelivät 20 m dipolia puuhun HF-asemaa varten aamupäivällä.

Kellon ollessa 11:15 Juha (OH5CW) toivotti leirivieraat tervetulleeksi. Kahvia ja pullaa tarjoiltiin ohessa, kun Jari (OH2EXE) toi leirille SRAL:n terveiset. Kuulimme mm. että ensi kesän Liiton leiri on perinteisessä paikassa Räyskälässä.

Ensimmäisen varsinaisen esitelmä käsitteli SRAL:n nuorisotoimintaa, esittelijöinä sujuvasanaiset Otava (OH3OT) ja Niko (OH5CZ). Myös Vilma (OH2VT) Nuorisotiimistä oli mukana kommentoimassa. Nuorisotiimi pyrkii edistämään radioamatööriharrastetta nuorten keskuudessa ja saamaan lisää mukaan nuoria mukaan. Työtä tehdään mm. messuilla ja muissa yleisötapahtumissa sekä järjestetään ra-aiheisia leirejä nuorille. Hienoa toimintaa!

Seuraavaksi Juha (OH5CW) ja Niko (OH5CZ) kertoivat, miten yhdistää kahden perheen lomareissu ja workkiminen Teneriffalla. Selvää toki oli se, että pääosassa oli rento lomailu ja yhteyksien pito jäi hieman vähemmälle. Qsoja kuitenkin tuli mukavasti vaikka antennikalusto oli hieman vaatimaton, koostuen lähinnä ongenvapoihin ja lasten haavien varsiin ripustelluista langoista. Pisteet hotellille workkimiseen sopivan huoneen järjestämisestä yläkerroksessa.

Toisessa osassa oltiin taas Kökarilla, jossa OG0C-kutsulla workittiin yhteensä kunnioitettavat 21157 yhteyttä! Asemia oli puolenkymmentä ja operaattoreita suunnilleen sama määrä. Mökkejä oli tällä kertaa varattu kaksin kappalein, ja lähistön saunakin oli tiuhaan qrv. Tekniikkaa oli runsaasti käytössä, ehkä erikoisimpana Jounin (OH2JIU) rakentama qso-mittari, josta päivän viimeisenä ohjelmana keksijä piti erillisen esitelmän. Peditiokertomus on tulossa Vipuseen myöhemmin.

Pedition jälkeen mentiin metsään, kirjaimellisesti. Timo (OH5Y) piti mukaansatempaavan esityksen OHFF-toiminnasta, eli ns. puskaworkkimisesta kansallis- ja luonnonpuistoissa sekä luonnonsuojelualueilla. Mainio tapa yhdistää luonnossa liikkuminen ja yhteyksien pitäminen pääasiassa kevyellä kalustolla. Toki joihinkin kansallispuistoista pääsee autolla vaikka perille saakka, mutta osa tämän harrasteen viehätyksestä on juuri pieni samoilu ja kevyen radiokaluston mukana kuljettaminen. Lisätietoa OHFF-toiminnasta löytyy sivulta https://ohff44.wordpress.com/.

Tämän jälkeen hyppy kaiketi hyvin tuoreeseen toistinasematekniikkaan, jota alusti Veijo (OH4VA). Samoihin kuoriin oli rakennettu hybriditoistin 70 cm:lle (FM ja DMR), joka oli käytettävissä esitelmän aikana. Samalla esittelyssä oli myös SvxLink-node, joka voi toimia mm. papukaijatoistimena, puhepostilaatikkona ja vaikkapa keliennusteiden lukijana.Kaikkia toimintoja esiteltiin myös käytännössä, aina Kolilla sijaitsevan kautta pidettyjä demokusoja myöden. Toki pisin väli meni bittiä pitkin, kuten DMR:llä muutenkin. Lisätietoa toistinprojektista täällä.

Hienoja ja erilaisia esityksiä kuultiin iltapäivällä, kaiketi eniten koko leirihistorian aiakana. Sauna oli lämmennyt jo hyvän aikaa (tnx Hannu, OH5ZO!) ja nopeimmat suuntasivat sinne hetimiten. Perinteiseen tyyliin sauna lämmitettiin vain kerran, mutta sitäkin pidempään. Myös grillillä toteutettiin samaa kaavaa. Monella taisi talviturkki tulla heitetyksi saunomisen yhteydessä.

Illan kuluessa innokkaimmat tutkivat vielä esillä olleita laitteita ja pitivät yhteyksiä, mutta nokkakusoilu niin lauteilla kuin grillikatoksellakin oli kaikkein suosituinta. Kitarointia kuultiin parhaimmillaan kolmesta soittimesta samanaikaisesti, myös laulajia löytyi. Hyttysiä oli runsaasti kuten koko alkukesän ajan on nähty, mutta hieman huonosti vetävä hormi tarjosi savupatjaa niiden torjuntaan. No, olihan siinäkin omat hankaluutensa. Taisi aurinko jo olla nousemassa kun viimeisetkin kukkujat kävivät huilaamaan.

Sunnuntaille ei ollut muuta ohjelmaa, kuin leirin purku ja paikkojen siivoaminen. Pyrkimys oli, että paikka jää hieman parempaan kuntoon kuin tullessa ja mielestäni tässä myös onnistuttiin. Kiitokset kaikille siivoukseen ja järjestelyihin osallistuneille, porukalla saatiin hyvää jälkeä.

Kaiken kaikkiaan hieno viikonloppu, kävijöitä oli reilu kolmekymmentä ja saimme nauttia laadukkaista esityksistä ja mukavasta yhdessäolosta. Kiitokset kaikille esitelmien pitäjille sekä järjestelyihin osallistuneille.

Seuraava leiri on alustavasti varattu samalle viikonlopulle, eli 13.-14.6.2020.

Esa, OH5KRQ

Jari (OH2EXE) toi SRAL:n terveiset leirille.

Niko (OH5CZ) ja Otava (OH3OT) esittelivät nuorisotiimin toimintaa.

Juha (OH5CW) ja Niko (OH5CZ) kertoivat perheloman ja workkimisen yhdistämisestä.

Jouni (OH2JIU) esitteli OG0C-asemien tekniikkaa.

OG0C:n qso-taulu!

Puskaworkkimista esitteli Timo (OH5Y).

Wille (OH5LEP) seuraa tarkkana kun Veijo (OH4VA) kertoo hybriditoistimesta ja SvxLink-nodesta.

Vihdoinkin ruokaa!

Nuorisotiimiä leirillä edustivat Otava (OH3OT), Niko (OH5CZ ja Vilma (OH2VT).

Laiturivahti työpaikallaan.

Matkaan lähdettiin aikaisin aamulla, perillä oltiin noin puoli kymmeneltä. Pihassa odotti komea Valtra-traktori. Ilmoittautumisen jälkeen ehdimme hetken aikaa kuulla Memman (OH1EG) avauspuhetta, jonka jälkeen oli aikaa tutustua paikkaan hieman tarkemmin. Pena (OH5NZO) oli ehtinyt paikalle jo meitä aimmin.

SRAL:n lippu liehui kaupungintalon salossa.

Komia on Valtra!

Aamupäivällä oli mahdollisuus kuunnella esitelmä Valtra-traktoreiden historiasta aina nykypäivään saakka. Esitelmöisijänä oli tuotepäällikkö Pekka Päivikkö Valtralta. Tämän päivän traktori pitää sisällään valtavan määrän tekniikkaa, joka helpottaa mm. huoltojen suunnittelua ja vikatilanteiden selvittelyä. Myös kuljettajan ergonomiaan on kiinnitetty paljon huomiota.

Nykyaikaisen traktorin hallintalaitteistoa.

Osallistuin valmiustoimikunnan tapaamiseen, jossa pohdittiin mm. digitaaliradioiden (Pepa-DMR) tulevaisuutta Vapepa-toiminnassa, päätettiin muutaman UM:ltä lahjoituksena saadun radiolaitteen edelleenjakamisesta sekä nimettiin henkilö(t)  edustamaan SRAL:a Vapepan keskustoimikunnassa.

Puolenpäivän aikaan alkoi hallituksen kyselytunti, jossa hallitukselle esitettiin kysymyksiä mm. koulutuksesta ja koulutusmateriaalista, nettisivujen täydentymisestä (mm. ra-tori), pätevyystutkoiden määrästä, harrasteen markkinoinnista. Keskustelu oli ajoittain hyvinkin vilkasta.

Tunnen positiivista kateutta hyviä puhujia kohtaan, ja Matti (OH7SV) on yksi parhaimpia puhujia mielestäni. Aiheena oli tällä kertaa kiertopolarisaatio HF-bandeilla, josta muutama vuosi sitten myös Michael (OH2AUE) piti mielenkiintoisen esityksen. Mukaansatempaava esitys, jossa asiaa käytiin läpi havainnollistavin esimerkein ja kuvin.

Puskaradiotoiminta, eli workkiminen luonnonsuojelualueilta tai kansallispuistoista (yleensä) kannettavalla kalustolla oli seuraavana vuorossa. Esittelijänä toimi Jari (OH6TX). Tämä harrasteen osa-alue on saavuttanut uutta suosiota viime vuosina, vaikka tätä on harrastettu jo pitkän aikaa. Kun workkimispaikkana on uusi tai muuten harvinainen kansallispuisto, on ääneenpääsyn jälkeen pile up valmis.

Kyselytunti sekä Matin ja Jarin esitykset löytyvät NäköRadioHamin YouTube-sivulta, linkki alempana.

SRAL:n hallitus vastaamassa jäsenistön kysymyksiin.

Matti, OH7SV, kertoi kiertopolarisaatiosta.

Jari, OH6TX, esitteli puskaradiotoimintaa.

Syyskokous alkoi kohta, ja mielenkiintoisimpina asioina useimmille oli varmaankin henkilövalinnat. Kokouksen alussa väistyvä puheenjohtaja Memma (OH1EG) piti osin tunteikkaankin puheen omasta ajastaan hallituksessa. Kokousmuodollisuudet hoituivat suht kätevästi, ja päästiin asiaan. Kokouksessa oli yhteensä noin sata henkilöjäsentä ja kerhoa edustettuna. Nettiseuraajia oli parhaimmillaan noin 300.

Ensimmäiseksi jaettiin tunnustuspalkintoja. Uusi Osmo A. Wiion eli OH2TK:n muistopalkinto "erityisen suurista ansioista suomalaisen radioamatööritoiminnan, erityisesti radioamatööritekniikan, edistämisestä" myönnettiin Timo Ekkolle (OH1SM). Perustelut oli hengästyttävät, joten palkinto menee varmasti oikealle henkilölle. Palkinto luovutetaan Timolle OH1AF:n 60-vuotisjuhlassa.

Toinen palkinto oli vapaamuotoisempi, eli kunniakirja Z. Se annetaan nuorelle tai nuorekkaalle henkilölle tai taholle, joka positiivisella tavalla edistää harrastetta ja ham spiritiä. Kunniakirjan lisäksi mukana tulee stipendi. Tämä kunniakirja annettiin  Z-kylälle. Kunniakirjan vastaanotti Antti (OH1HIH).

Toimintasuunnitelma puhututti hyvän aikaa, loppujen lopuksi korjattiin muutama painovirhe ja päivitettiin oikeiden vuosien numerot talousarvioon. Eräs lisättäväksi ehdotettu asia jäi pois äänestyksen jälkeen.

Hallitusvaaleissa annettiin kaikkiaan 1317 ääntä, joista kokouspaikalla 26 kpl. Hylättyjä yhteensä 4 kpl. Äänestysprosentti oli edelliskertaa 5,3 prosenttiyksikköä korkeampi.

SRAL:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Tuomas Tauriala (OH3ERV), hän sai 798 ääntä. Toinen ehdokas Jari Jussila (OH2BU) sai 505 ääntä.

Hallitusvaaleissa Vili Peippo (OH5GE, 814 ääntä) ja Jan Jylhä (OH1NDA, 639 ääntä) valittiin kolmeksi vuodeksi ja Jari Kekki (OH2EXE, 449 ääntä) kahdeksi vuodeksi. Jari Jussila (OH2BU) sai 400 ääntä. Onnittelut kaikille valituille.

Kokous jatkui vielä vaalivaliokunnan valinnalla, puheenjohtajaksi valittiin Jukka Pappinen (OH6MWQ) ja jäseninä jatkaa entiset. Tilintarkastajaksi valittiin sama APK Auditing Oy, kuin vuonna 2018 ja toiminnantarkastajaksi valittiin Marko Saarela (OH2LRD) ja varalle Jorma Heinonen (OH3EX).

Hallituksen esittämissä asioissa käytiin läpi esitys SRAL:n arvoiksi, joka herättikin runsaasti keskustelua. Tekstiin tehtiin kolme pientä korjausta ja valmis teksti ilmestynee aikanaan SRAL:n sivuille.

Jäsenten tekemiä esityksiä kokoukselle ei ollut, joten kokous saatiin tämän kohdan jälkeen päätettyä. Puheenjohtaja Aarno (OH2HAI) kiitti osallistujia ja päätti kokouksen.

Nopeimmat ehtivät ennen iltaruokailua käydä vielä hotelli Hirven saunassa, jossa viimeistään sai hien pintaan. Pieni uima-allas jäi kokeilematta, oli kuulemma vilpoista vettä.

Iltaruokailu oli järjestetty viihtyisään ravintolaan, jonka nimi on Olohuone ja Keittiö Wille. Rakennus on jostain 1800-luvun lopulta, ja hauskasti sisutettu. Ruoka oli hyvää ja sitä oli perinteiseen tyyliin riittävästi.

Ruokailun jälkeen monilla ilta jatkui vielä pidempään, mutta itsellä väsy veti petiin jo kymmenen jälkeen. Aamupäivällä alkoi paluumatka kohti Kouvolaa.

Kiitos tapahtuman järjestäjille, SRAL:lle ja kaikille tutuille turinatuokioista.

NäköRadioHamin videot Syyspäiviltä täällä.

Esa, OH5KRQ

Kouvolassa Sotkan katolle pakattiin kaksi suksilaatikkoa, johon ängettiin leiriteltta tarvikkeineen sekä makuupusseja yms. Perillä oli liinavaatteet talon puolesta, eli makuupussit olisi voinut jättää kotiin kun olisi asian etukäteen selvittänyt. Paksiin laitettiin painavampaa ja arempaa tavaraa, hyvä täyttöaste oli jo lähtiessä. Kouvolan suunnalta matkassa oli Esa (OH5KRQ), Aki (OH5MWZ) ja Hannu (OH5FP). Wille (OH5LEP) tulisi kyytiin terminaalissa. Toisessa autossa (ja myös eri laivalla...) matkasivat Jouni (OH2JIU) ja Arto (OH2JI). Muista seuramatkaajista ei tässä vaiheessa ollut vielä varmuutta.

Torstaina oli vielä hyvin lämmin päivä, joten lahdenylitys meni ulkosalla istuskellessa. Tallinnassa suuntasimme Sikupillin Prismaan, tarkoituksena oli mm. hankkia SIM-kortti leirin nettiyhteyksiä varten. Ei löydetty, mutta kuulemma asia olisi jo muutoin hoidossa. Suunta kohti Mäeküla Körtsiä, jossa niin ikään perinteinen ateria olisi odottamassa. Yllätyksenä kuulimme edellä matkaavalta Jounilta, että ruokakaupan tilalle oli tullut pizzeria ja kylttikaupan korvasi hampurilaisravintola. Olisi pitänyt ostaa kyltit edellisellä kerralla.

Viljandissa odotti pieni hotelli, joka ulkoa näytti isolta omakotitalolta laajennettuna majoituskäyttöön sopivaksi. Ei väliä, suihkullinen kahden hengen huone aamiaisella maksoi 50 €. Jouni ja Arto olivat odottelemassa kun saavuimme pihaan. Heillä oli yksityisempi majoitus hieman kauempana, oli kuulemma sangen idyllinen ja järvinäköalalla varustettu. Iltaruokailu tehtiin edullisesti paikallisessa Pappa Pizzassa, voi suositella. Iltaa istuttiin vielä majapaikan terassilla, aiempia reissuja muistellen ja nykyistä suunnitellen.

Tere tulemast Mellini Puhkekeskuse!

Juu, on se täynnä...

Perinne-eväs.

Perjantai 29.6.

Hyvin (?) nukutun yön ja aamiaisen jälkeen suuntasimme etelään ja kohti leiripaikkaa Karksi-Nuian kylässä. Haikaroita tähystettiin ikkunasta ajon aikana, samoin erilaisia tie- ja peltokulkineita. Perillä ennen Mellinin leirintäalueelle siirtymistä kävimme kaupasta elintarvikkeita. Leiripaikalle oli lyhyt matka, kirjauduimme sisään suunnilleen järjestysnumeroilla 15-19. Hetken pohdinnan jälkeen päätimme sijoittaa leiriteltan tapahtuma-alueen lähelle, koska siellä aikaa vietettäisiin eniten. Majoitusrakennukset olivat parin sadan metrin päässä, mikä nukkumarauhan kannalta olisikin hyvä juttu. Saimme käyttöömme ison huoneen, maksua meni 10 €/hlö/yö. Sangen edullista. Majoitusasiat hoiti edellisten vuosien tapaan Argo, ES6QC.

Leiriteltta rakentui sukkelasti, tämän jälkeen palasimme kylille lounastamaan ja hankkimaan vesikanistereita telttanarujen painoiksi. Jämäköitä keppejäkin olisi kyllä ollut tarjolla, nimittäin kotona. Paluu leiriin ja pikainen kierros tuttujen tapaamiseksi, joista toki suurin osa oli suomalaisia. Paikallisista tutuimpia olivat Arvo, ES2MC ja Jüri, ES5JR.

Leirille saapui myös Petri (OH2HGL) seurueensa kanssa. Autonvaihdon myötä viikonlopun aikana olisi mysö täytekakkukahvit taas luvassa. Leiriaseman pystytyksen hoitivat tutusti Jouni ja Arto, illan ja koko viikonlopun kohokohdaksi muodostui FT8-yhteys Baker Islandiin (KH1/KH7Z) 20 metrillä. Ilta eteni, poppi soi ja porukalla istuskeltiin ja muisteltiin mm. aiempia leirejä. Sitkeimmät valvoivat jonkin matkaa lauantain puolelle, majoitusrakennuksessa Bio Mellini tarjoili Johnny English 2 -leffaa. Stream tuli läppäristä ja kuva näytettiin lakanalle ison kännykän kokoisesta projektorista. Tekniikka kehittyy!

Leiri valmiina.

Tämän kesän "leiripaidat"!

QSO confirmed.

Jouni esittelee leiriasemaa Hannulle, Arto ja Vesa taustalla.

Siellä se leiri on.

Bio Mellini!

Lauantai 30.6.

Heräämistä kuka milloinkin, aamiaista maun mukaan. Leirin viralliset avajaiset alkoivat klo 11, tervetuliaispuheen piti eestiksi ja englanniksi tuore puheenjohtaja Kristjan, ES7GM. Leiriläisiä oli kaikkiaan kirjautunut 201, joista suomalaisia liki 30. Avajaisten jälkeen seurasi palkintojenjakoa, ja erilaisia pyttyjä ja diplomeja oli iso pöytä pullollaan.

Leirisoppaa oli tajolla iltapäivän alkupuolella, tämän jälkeen pieni ryhmä lähti pikakäynnille Latvian puolelle koska se oli sopivasti lähellä. Ei kuitenkaan tuliaisostoksille Valgaan, vaan paljon lähemmäs liki nimettömään paikkaan. Rajalla odotti kaupppakeskusten sijaan vuonna 1989 järjestetyn Baltian ketjun muistomerkki. Vaikuttava tapaus, josta itsellä ei ollut aiempaa muistijälkeä. Retkeltä palattuamme leirissä tarjoiltiin Petrin toimesta autokakkua. Hyvää oli, taas kerran.

Liikaa ei sopinut syödä, sillä alkuillasta tarjolla oli järjestäjien toimesta ES100 -juhlakakkua ja kuohuviiniä. Viron sadan vuoden kunniaksi tämä vuoden helmi-maaliskuussa oli 15 aseman voimin saavutettu 162 395 (!!!) yhteyttä HF:llä. Tästä lisää ES100 -sivuilla. Illan edetessä oli myös luvassa köydenvetoa, tällä kertaa voitto jäi Viroon. Ehkäpä revanssi ensi vuonna?

Lauantaille oli vielä saunomista (tnx Arto, OH2JI ja Simo, OH6HRX) ja illanviettoa porukassa, sekä myöhemmin Rogue one -leffa (Star Wars spin-off) majoituksessa. Hyvää yötä.

Arvo, ES2MC, lausui ensimmäiset sanat leirin avajaisissa.

Leiriväki kuulolla.

Moottoroitu sohva! Ei ihan yhtä nopea kuin Maxwell Smartin toimistopöytä...

Aive, ES2YW, yksi ES100-operaattoreista leikkaamassa juhlakakkua.

Munaputru eli munakas täytti vatsan aamuisin.

Sunnuntai 1.7.

Useammalle tunnille ajoittuvaa heräämistä, itse osuin kioskille juuri kun munakas oli valmistunut isolla pannulla. Oli suunmukaista, eilinen annosteltiin lämpöpadasta ja se oli jo viileämpää. Pikkuhiljaa aloitettiin leirin purku, kun porukkaa oli sopivasti paikalla. Roskat lajiteltiin ja säkitettiin yhteiseen keräyspisteeseen toimitettavaksi, ilahduttavasti sama menettely oli laajalti muillakin käytössä.

Ollen paluulautatkin eri aikaan eri ryhmillä, tapahtui leirialueelta poistuminen useassa erässä. Majoitus- ja saunaisäntä Argo sekä yleismies Arvo käytiin vielä kiittelemässä ja suuntasimme kohti Tallinnaa. Jounilta saimme matkan aikana tiedon, että seuraava leiri olisi todennäköisesti Raplan suunnalla. Kahdelle kulkijalle se olisi juhlavuosi, ensimmäinen käynti oli vuonna 1999 ja yhden väliin jääneen leirin takia 20. leiri kummallekin.

Paluumatkan lounas tutusti Mäekülä Körtsissä ja pienen paluuruuhkan mukana suuntana satama. Sataman kaupoista sen verran tuliaisia kun takakonttiin mahtui ja sittenpä jonoon. Paluumatkalle oli paalupaikka, joudutti mukavasti Katajanokalta pois pääsyä. Laivasta otettiin edullinen hytti, niin pääsi käymään suihkussa ja oikaisemaan hetkeksi. Helsingistä Kouvolan suuntaan oli melko hiljaisia matkustajia.

Kuvia hieman isompana ja lisää täällä.

Kiitokset koko porukalle, ensi kesänä uudestaan!

Esa, OH5KRQ

Opastekyltit kävin laittamassa perjantai-iltana paikoilleen, aamulla olisi tekemistä riittämiin ilman niitäkin. Valmistelut aloitettiin yhdeksän aikoihin, antennia laitettiin niin 2 metrin toistinta varten kuin 20 metrille lankadipoli FT8:lle. Sää näytti lupaavalta, koko viikonlopuksi oli luvattu poutaa. Ainoastaan hyttysiä tuntui olevan todella runsaasti.

Kellon ollessa noin 11:30 +/- qrm Juha (OH5CW) toivotti leirivieraat tervetulleeksi. Kahvia ja pullaa oli tarjolla suunnilleen koko päivän ajan niin yleisö jaksoi olla sisällä esitelmiä kuuntelemassa vaikka ulkona auringonpaiste ja lämmin sää houkuttelivat. Toki taukojen aikana oltiin ulkosalla.

Ensimmäisen esitelmän piti Veijo (OH3NFC) DMR-tekniikasta. Kuuntelijat seurasivat esitystä tarkkaavaisina, toimintaperiaatetta, erilaisia radioita ja hieman ylläpitoakin käytiin seikkaperäisesti läpi. Itse pidin rauhallisesta esitystavasta, joka ei mennyt liian syvälle bittitasolle. Toki käytettävissä oleva aikakaan ei tätä mahdollistanut. Erilaisilla lisälaitteilla ja sovelluksilla yhteyden sai aikaiseksi muutenkin kuin radiopuhelimella. Mielenkiintoista!

Seuraavaksi Sami (OH5GDN) kävi läpi DMR-toistimen paikallista toteutusta Vuohivuorella. Samassa tilassa on myös analoginen 70 cm toistin. Viime kesän leirillä tehtiin hallituksessa hankintapäätös ja heinäkuun alkupuolella saatiin toistin ääneen. Työtä on riittänyt säätäjätiimille koko vuoden ajan, satoja tunteja on tunaamiseen, rakentamiseen ja korjailuihin (mm. myrskyn vaurioittama antenni) käytetty. Iso kiitos koko porukalle, työtä on vielä jatkossakin ja lisätoimijoita mahtuu mukaan!

Samin esityksen päätteeksi Veijo luovutti kerholle SharkRF:n openSPOT-tukiaseman. Se on laite, joka nettiin liitettynä tarjoaa DMR-yhteyden sinne missä toistimet ei kuulu. Laitetta on tarkoitus käyttää ainakin kerholla (bitti puuttuu sieltä vielä...) sekä kierrättää tapahtumissa ja mahdollisesti myös kerholaisilla tutustumiseen DMR-kusoiluun. Tästä lisää kunhan saadaan tunnukset ja käyttöönotto kuntoon.

Tauon jälkeen Juha (OH5CW) ja Niko (OH5CZ) kertoivat viikkoa aiemmin päättyneestä OG0C-peditiosta Kökariin. QSO-tavoite oli varovainen 5000+, mutta se tuplaantui! Radioita, antenneja, varavoimasähköä ja tietokoneita oli mukana kunnioitettava määrä ja workkimista riitti jokaiselle viidelle päivälle runsaasti. Toki myös saunominen mahtui ohjelmaan. Tarkemmin peditiosta heinäkuun Vipusessa.

DMR-aiheeseen palattiin vielä uudelleen, kun Jouni (OH2JIU) kävi läpi ehdotusta Vapaaehtoisen pelatuspalvelun digitaalisten radiopuhelinten valtakunnallisesta käyttösuunnitelmasta. Suunnitelmassa varaudutaan tulevien vuosien tarpeisiin Vapepan radiokalustoa koskien. Digitaaliradiot mahdollistavat mm. salauksen (HUOM! Laitteet 160 MHz, ei ole radioamatööriliikennettä!), käyttäjien loogisen jaottelun sekä taajuuksien paremman hyödyntämisen. Tästä toivottavasti kuulemme lisää, kunhan asia etenee eri päätösportaissa Vapepan puolelle. Laitteita on jonkin verran jo käytössä ainakin pääkaupunkiseudulla, Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa.

Esitysten jälkeen sauna ja grillauspaikka olivat ahkerasti käytössä. Saunalla vedenlämmitys oli muutettu padassa olevalla Patakunkku-varaajalla toimivaksi. En hoksannut ottaa kuvaa, mutta valmistajan sivuilla on hyvät kuvat laitteesta. Hyvin tuntui toimivan.

Kitarat soivat suviyössä ja viimeiset leiriläiset taisivat mennä nukkumaan auringon noustua jo taivaalle. Sunnuntain ohjelmana oli leirin purku ja paikkojen siivoaminen. Kiitos leirivieraille ja esitelmien pitäjille sekä erikseen Hannulle (OH5ZO) saunan lämmittämisestä! Ensi vuoden leiri on alustavasti varattu samalle viikonlopulle eli 15.-16.6.2019.

Esa, OH5KRQ

Tänne!

Aamulla oli vielä rauhallista.

Veijo (OH3NFC) aloittamassa DMR-esitystä.

VoIP-sovellusten esittelyä.

Sami (OH5GDN) esitteli DMR-toistimen paikallisen toteutuksen.

Kari (OH5YW) toi pöydällisen tavaraa jakoon. Weeran Siiri-keppihevonen tarkastelee tilannetta.

Juha (OH5CW) vastaanotti kerhon puolesta Veijon (OH3NFC) lahjoittaman openSPOT-tukiaseman.

Juha (OH5CW) ja Niko (OH5CZ) esittelevät Kökarin OG0C -peditiota.

Hannu (OH5FP) tarkkailee FT8-aseman toimintaa.

Jouni (OH2JIU, ei kuvassa) kävi läpi Vapepan esitystä digitaalisista radiopuhelimista. Wille (OH5LEP) kuulolla.

SDR-ohjelmalla montoroitiin Pepa-DMR -testiliikennettä.

Laiturivahti.